Ihmisten tulo länteen (Silmarillion)

Kohteesta Kontuwiki

Ihmisten tulo länteen (engl. Of the Coming of Men into the West) on Silmarillionin osan Quenta Silmarillion seitsemästoista luku.[1]

Felagund Bëorin miesten parissa. Kuva © Ted Nasmith.

Luvun sisältö

Nargothrondin hallitsija Finrod Felagund kulki pohjoisessa Ossiriandissa, kun yli kolme sataa vuotta oli jo kulunut noldorin paluusta. Hän näki ensimmäisen ihmisten leirin Beleriandissa ja astui heidän keskuuteensa. Ihmiset hämmästyivät hänen taitojaan ja luulivat hänen kuuluvan valariin. He antoivat hänelle nimen Nóm, joka tarkoittaa viisasta, ja hän viipyi heidän luonaan ja opetti heitä. Mutta Ossiriandin viherhaltiat eivät pitäneet ihmisistä, vaan pyysivät Finrodia johdattamaan nämä lännemmäs. Niin siirtyi Bëorin kansa asumaan Amrodin ja Amrasin maille Gelionin länsipuolelle paikkaan, joka sai nimen Estolad. Mutta vuoden kuluttua tahtoi Finrod palata valtakuntaansa, ja Bëor lähti hänen mukaansa ja jätti kansansa hallitsemisen pojalleen Baranille.

Tämän jälkeen saapui Beleriandiin myös muita ihmisiä. Ensimmäisinä tulivat haladin, jotka asettuivat asumaan Caranthirin maille Thargelioniin. Seuraavana vuonna saapui Marach Sinivuorten yli ja johti kansansa asumaan Bëorin kansan lähelle. Ja monet haltiat saapuivat katsomaan ihmisiä, ja monet ihmiset astuivat haltiaruhtinaiden palvelukseen. Pian tahtoivat ihmiset yhä suuremmassa määrin jatkaa matkaansa lännemmäksi, ja heitä asettui asumaan monille maille. Mutta Thingol halusi ihmisten asuvan korkeintaan pohjoisilla mailla ja kielsi yhtäkään saapumasta Doriathiin.

Osa ihmisistä valitti pitkää matkaa, jonka he olivat tehneet päästäkseen lännen autuuteen, mutta nyt he kuulivat sen olevan Suuren meren takana. Bereg ja Amlach vaativat ihmisiä hylkäämään eldarin ja kääntymään Morgothin puoleen, mutta vain pieni osa vastasi heidän kutsuunsa. Nämä johdatti Bereg takaisin vuorten yli, mutta Amlach tajusi puheidensa mielettömyyden ja astui Maedhrosin palvelukseen.

Haladin asuivat hajallaan perhekunnittain Thargelionissa, jonne Morgoth lähetti örkkejä hyökkäilemään heidän kimppuunsa. Silloin keräsi Haldad kansaa kokoon ja rakensi muurin Gelionin ja Ascarin haaraan. Siellä he puolustautuivat, kunnes ruoka loppui ja Haldad ja poikansa Haldar kaatuivat. Lopulta saapui Caranthir sotajoukkoineen ja vapautti ihmiset ja tarjosi heille suojaisampaa asuinsijaa pohjoisempaa. Mutta Haldadin ylpeä tytär Haleth kieltäytyi ja johdatti kansansa vaarallisten maiden halki aina Teiglinille asti ja asettui itse Brethilin metsään.

Niin asuivat Edainin kolme huonetta: Halethin kansa Brethilissä, Bëorin kansa Dorthonionissa ja Marachin pojan Hadorin johtama kansa Dor-lóminissa.

Lukuun liittyvä kuvitus

  • "Felagund Bëorin miesten parissa" (Ted Nasmithin kuva Silmarillionin vuoden 2018 kuvitetussa laitoksessa).[2]

Viitteet

  1. Silm. 17, Ihmisten tulo länteen, s. 173-185 / 135-144.
  2. Silm. 17, Ihmisten tulo länteen, s. / 136. Nasmith on julkaissut kuvan myös internet-sivuillaan nimellä "Felagund Among Bëor's Men". Kuva on tekijän luvalla myös tähän artikkeliin liitettynä.

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia