Bruinen

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Bruinen eli Kohuvesi (engl. Loudwater) laski Sumuvuorilta länteen Rivendellin lähistöltä ja yhtyi pian Mitheitheliin. Yhdessä ne laskivat Harmaavirtana[1] (Gwathló) mereen. Itä-länsi-tie kulki Kohuveden poikki. Ylityspaikalla oli kahlaamo. Bruinen on merkitty Tarun Sormusten herrasta yleiskarttaan[2] sekä Hobitin yleiskarttaan, jälkimmäiseen tosin ilman nimeä.[3]

Kartoista käy myös ilmi, että Bruinenilla oli kaksi latvahaaraa, joiden väliin Rivendell jäi. Eteläisemmän latvahaaran yli johti kapea kivisilta, jota pitkin kuljettiin Rivendelliin. Kun Bilbo Reppuli ylitti siltaa, tuo joki "virtasi vuolaana ja kohisten niin kuin vuoristovirrat aina kesäiltaisin kun aurinko on koko päivän sulattanut ylärinteiden lunta."[4]

Gandalfin johdolla kohti Ereboria matkannut Thorin Tammikilven seurue ylitti Bruinenin kesällä 2941 ka. Jokea kuvattiin leveäksi ja vastarantaa jyrkäksi ja liukkaaksi.[5] Gandalfin ja Bilbon palatessa länteen seuraavana keväänä "vesi oli korkealla sekä sulaneesta lumesta näin kesän tullen että koko päivän jatkuneesta sateesta".[6]

Tarussa Sormusten herrasta kuvaillaan lähinnä kahlaamoa, mutta siinä kerrotaan myös joen erikoisesta ominaisuudesta: Rivendellin Elrond pystyi vaaran uhatessa saattamaan joen veden tulvimaan. Näin kävi 20. lokakuuta 3018 ka., kun Sormuksen viejä oli ylittämässä jokea Mustat ratsastajat kannoillaan.[7][8] Paluumatkallaan Kontuun Frodo Reppuli ylitti uudestaan Bruinenin 6. lokakuuta 3019 ka., mutta ei aluksi olisi millään halunnut astua veteen.[9]

Nimestä

Sindarinkielisen nimen Bruinen loppuosana on nen 'vesi', jota käytetään järvistä, lammista ja pienistä joista puhuttaessa (vrt. esim. Nen Girith, Nen Hithoel, Emyn Arnen jne.).[10] Alkuosa brui- tarkoittanee käännöksen Loudwater perusteella 'kovaäänistä, kohisevaa' tms.[11]

Loudwater esiintyy myös Britannian jokinimistössä. Se on Buckinghamshiressä virtaavan Wye-joen vanha nimi, peräisin nopeasti virtaavan joen aiheuttamasta kohusta.[12]

Viitteet

  1. Harmaavirtaan yhtyi alempana myös Glanduin.
  2. TSH, Karttaliite.
  3. Hobitti, Erämaan kartta.
  4. Hobitti III, Lyhyt lepo, s. *** / *** / 61 / *** / ***.
  5. Hobitti III, Lyhyt lepo, s. *** / *** / 56 / *** / ***.
  6. Hobitti XIX, Viimeiset vaiheet, s. *** / *** / 326 / *** / ***.
  7. TSH I/1.12., Pako kahlaamolle, s. *** / *** / *** / *** / 226-227.
  8. TSH I/2.1., Kohtaamisia, s. *** / *** / *** / *** / 236-237.
  9. TSH III/6.7., Kotiinpäin, s. *** / *** / *** / *** / 1020.
  10. Silm., Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 438 s.v. nen; Etymologies s.v. NEN- (HoME V, s. 376).
  11. Näin päättelee esim. Hiswelóke's Sindarin dictionary s.v. brui-. Sanaa käsitellään myös Lambengolmor-listan viesteissä 895 ja 897.
  12. RC, s. 14-15.