Gwathló

Kohteesta Kontuwiki
Númenorilaisten laivat purjehtimassa Gwathlójokea ylävirtaan. Kuva © Anke Eißmann (khorazir).

Gwathló eli Harmaavirta (engl. Greyflood) oli suuri joki eteläisessä Eriadorissa. Sen latvajokia olivat Mitheithel (Maitokymi) ja Bruinen (Kohuvesi), jotka saivat alkunsa pohjoisilta Sumuvuorilta, sekä Glanduin, joka yhtyi virtaan Nîn-in-Eilphin laajalla suoalueella. Joki virtasi Minhiriathin ja Enedwaithin välissä Mereen. Sen varrella sijaitsivat vanhat númenorilaiset satamakaupungit Lond Daer ja Tharbad. Harmaavirta oli niin syvä ja virtaukseltaan rauhallinen, että suuretkin alukset kykenivät purjehtimaan aina Tharbadin satamalaitureille saakka, vaikka kaupunki sijaitsikin noin kaksisataa virstaa mereltä yläjuoksulle päin.[1]

Kun Frodo kumppaneineen oli pakomatkalla Viimapäältä Rivendelliin, Aragorn mainitsi heidän saapuessaan Mitheithelille, että Bruinenin yhdyttyä jokeen "jotkut kutsuvat sitä Harmaavirraksi".[2] Ainakin esseen The Rivers and Beacon-hills of Gondor mukaan Gwathlón katsottiin kuitenkin alkavan vasta vasta Nîn-in-Eilphin soilta, Mitheithelin ja Glanduinin yhtymäkohdasta.[3] Myös Tarun Sormusten herrasta yleiskartassa Mitheithelin nimi on kirjoitettu aloittaen selvästi sen ja Bruinenin yhtymäkohdasta alavirtaan.

Nimestä

Nimi Gwathló on sindaria ja vaikka se on käännetty Harmaavirraksi, nimen alkuosa gwath merkitsee 'varjoa'.[4]

Avaran ja vuorettoman, lähinnä heinää kasvavan tasankomaan läpi virtaavan joen nimi on peräisin kaukaa menneisyydestä, jolloin seudun luonto oli vielä aivan toisenlaista. Toisella ajalla Minhiriath ja Enedwaith olivat sankkojen metsien peittämiä, ja Númenorin kuningas Tar-Aldarion perusti joen suuhun sataman, Lond Daerin, sillä paikka oli hyvä tukikohdalle ja sieltä saattoi hankkia runsaasti puuta Númenorin laivateollisuuden tarpeisiin.[5]

Metsät hupenivat vähitellen númenorilaisten hakkuissa, mutta he olivat ehtineet antaa joelle nimen Gwathir "Varjojoki", koska virran uoma – olkoonkin leveä – jäi heti rannikolta poistuttua suurten puiden hämärän varjon alle.[6]

Joen nimen loppuosa muuttui myöhemmin muotoon - (sindarin 'suomaa' varhaisemmasta muodosta loga, joka on peräisin juuresta log- 'märkä, kostea, soinen'), sillä päästyään Gwathlóta suurille soille saakka (sinne perustettiin Tharbad) númenorilaiset luulivat, että joki saa alkunsa noilta soilta. Silloin ei vielä tunnettu Mitheitheliä, ja niin nimi muuttui muotoon Gwathló 'soilta virtaava varjoisa joki'.[7]

Kirjoitusasusta

Tarun Sormusten herrasta useissa painoksissa joen nimi on yleiskartassa virheellisesti kirjoitettu Gwathlo ilman aksenttimerkkiä.[8]

Viitteet

  1. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 359–362 / 303-306.
  2. TSH I/1.12., Pako kahlaamolle, s. *** / *** / *** / *** / 212 / ***.
  3. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 362 / 306.
  4. Merkityksessä "heikko valo (pilvien tai sumun takia taikka [syvässä] laaksossa" (KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 359 / 303). Ks. myös: Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 435 / 379 (s.v. gwath); Etymologies s.v. WATH- (HoMe V, s. 397). Etymologioiden kirjoittamisajankohtana gwath katsottiin vielä ilkorininkieliseksi sanaksi. Sana esiintyy myös esimerkiksi nimissä Deldúwath, Gwathuirim ja Thuringwethil.
  5. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 360 / 304.
  6. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 361 / 305.
  7. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 361–362 / 305.
  8. TSH, Karttaliite (Keski-Maan läntiset osat kolmannen ajan lopulla).