Kontu

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kontu (engl. The Shire) oli hobittien asuttama maa, joka sijaitsi Eriadorissa Vanhan metsän länsipuolella.[1]

Historia

Kontu oli kolmannen ajan lopulla hobittien maa. Näin ei kuitenkaan ollut aina ollut, vaan alueet olivat autioituneet sodan kulutettua Arnorin miehiä sodassa Noitakuningasta vastaan. Niinpä kuningas Argeleb II antoi hobiteille Baranduinin takaa maata ja siten johtivat veljekset Marcho ja Blanco heidät Briistä sinne.[2] Konnun alkuajat olivat vaarallisia kiitos Noitakuninkaan, joka lopulta tuhosi Arnorin kuningaskunnan. Noita aikoina hobitit asuivat piilopirteissä.[3] Neljä vuotta Arnorin viimeisen kuninkaan kuoleman jälkeen[4] valitsivat kontulaiset thainin, joka toimi eräänlaisena kuninkaankorvikkeena.[5] Tällöin sai alkunsa myös kuuluisa sanonta "kunnes kuningas palaa".[lähde?]

Vuonna 2340 ka. Ikäbukit ylittivät Baranduinin, asettuen sen itärannalle. Sinne he perustivat maan, jota sen jälkeen kutsuttiin Bukinmaaksi ja sinne rakennettiin Rankkihovi, joka vain kasvoi ja kasvoi vuosien myötä.[6] Rauhaisa aika jatkui aina vuoteen 2747 ka. asti, jolloin örkit hyökkäsivät. Nämä kuitenkin lyötiin hobitti Bandobras Tukin johdolla Viherkenttien taistelussa.[7] Alkoi uusi rauhan kausi, joka sekin kuitenkin rikkoutui. Parisen sataa vuotta myöhemmin Rankkivuo jäätyi poikkeuksellisen ankaran talven vuoksi ja valkoiset sudet tulivat sen ylitse. Hobitit ajoivat kuitenkin sudet raivokkaasti pois Konnusta.[8]

Pian alkoivat myös Konnun historian kannalta erikoiset ajat. Hobitti Bilbo Reppuli valittiin Yksinäisen vuoren retkelle. Vaikka retki oli melkein peruuntua Thorin Tammikilven takia, joutui Bilbo mukaan.[9] Ja Bilbosta olikin paljon heille apua. Hän löysi pienen esineen: sormuksen joka teki näkymättömäksi. Palattuaan Kontuun Bilbo jatkoi rauhaisaa elämäänsä. Aikanaan hän valitsi itselleen perijän, joka oli Frodo Reppuli.[lähde?]

Tuli Bilbon vanhuuden aika ja hän näytti edelleen nuorelta. Bilbo oli vaivautunut, antoi sormuksen Frodolle ja lähti matkailemaan. Näin Frodo sai Sormuksen, mutta hän jatkoi elämäänsä normaalisti. Sota oli kuitenkin tulossa ja sen saattoi voittaa vain tuhoamalla Sormuksen. Tästä tuli hobittien historian merkittävin tapahtuma, joka nosti heidät myös muiden kansojen tietoisuuteen. Sormuksen sodan merkittävin tapahtuma oli Sormuksen tuhoaminen hobittien ja Klonkun toimesta.[lähde?]

Sormuksen tuhoamisen jälkeen Saruman kosti hobiteille; ilman hobitteja Sarumanilla olisi ollut mahdollisuus saada Sormus itselleen. Niinpä hän aiheutti paljon vahinkoa Konnulle, ennen kuin Frodo ja kumppanit palasivat. Näiden palattua käytiin Virranvarren taistelu ja lopulta Kärmekieli tappoi Sarumanin.[lähde?]

Kontu sai jälleen yhdistetyn Valtakunnan suojelun ja annettiin määräys, ettei yksikään ihminen saanut astua ilman lupaa Kontuun.[10] Konnun elämä jatkui rauhaisana pitkälle neljänteen aikaan, joskin hobittien määrä alkoi vähentyä myöhempinä aikoina.[11]

Maantiede ja kulttuuri

Kontu oli peltojen ja metsien täyttämää maata, jonne satoi lumi suurinpiirtein samaksi ajaksi kuin oikean maailman Englantiin.[lähde?] Teitä (ja siltoja) oli jonkin verran ja hobitit ylläpitivät niitä, mikä kuuluikin alunperin osana hobittien ehtoihin saada maat itselleen.[2] Kontu oli täynnä pieniä kyliä, joiden asumuksista suurin osa oli mäkiin rakennettuja koloja, toisilla oli suuremmat ja hienommat, toisilla vaatimattomammat kolot. Ilmeisesti vain muutama sata vuotta ennen Sormusten Sodan tapahtumia olivat hobitit oppineet maanpäällisen rakentamisen taidon. Latoja ynnä muita löytyi, mutta lähinnä viljelyalueilta etelästä. Muita maanpäällisiä rakennelmia olivat lähinnä majatalot ja myllyt.[12]

Thainin lisäksi Konnussa oli muitakin virkoja ja arvonimiä. Mainittavimmat ovat luultavamminkin Järin Möyremän pormestari ja Bukinmaan herra. Thain ja Bukinmaan herra -arvonimet periytyivät suvussa, mutta pormestari valittiin seitsemän vuoden välein: näiden päätehtävänä oli osallistua juhliin. Ja juhlia hobitit järjestivät paljonkin.[13] Jokainen hobitti oli vähintään kerran viikossa jonkun syntymäpäivillä ja syntymäpäiväsankari jakoi kaikille lahjoja – usein tarpeettomia. Näitä kutsuttiin mathomeiksi ja ne kiersivät hobittien kesken. Mitään käyttötarkoitustahan näillä ei ollut — ne olivat lähinnä merkki kohteliaisuudesta.[14]

Kontu oli jaettu neljään osaan, joita kutsuttiin neljännyksiksi. Etelässä viljeltiin ja muilla alueilla suoritettiin muita välttämättömyyksiä pienissä määrin. Talous, mikäli sitä sellaiseksi voi kutsua, oli hyvällä mallilla: hobitit olivat vaurastuneet. He mitä luultavimmin toimittivat ruokaa Sinivuorille, josta he saivat vastapalkaksi esineitä ja rahaa – ei kuitenkaan huomattavissa määrin.[15]

Yhden tavan olivat hobitit keksineet, joka oli levinnyt myös laaemmalti: tämä oli piippukessu. Sitä viljeltiin paljon ja eteläneljännyksen pehkun sanottiin olevan parasta. Tapa levisi aluksi Briihin, sitten Gandalfille joka kiinnostui hobiteista erityisesti Ikitalven aikaan. Piippukessu oli kasvina ilmeisesti sukua tupakalle, joskin mahdollisesti terveellisempi, sillä polttamisen haitoista ei ole mainintaa.[16]

Armeijaa Konnussa ei ollut, joskin metsästysvälineitä ja mathomeina pidettyjä aseita löytyi. Vain yksi taistelu käytiin Konnussa, ja se tunnettiin nimellä Virranvarren taistelu. Se oli samalla Sormuksen sodan päätöstaistelu.[5] On tosin myös kerrottu, että viisisataa jousihobittia lähetettiin aikanaan Fornost Erainin avuksi Noitakuninkaan hyökättyä Arthedainiin. Perimätiedon mukaan kaikki hobitit jäivät sille tielleen.[17]

Ruokatavat olivat Konnussa pohjois-/länsieurooppalaiset. Perunat ym. juurekset kuuluivat pääruokalajeihin. Lisäksi Konnussa harjoitettiin metsästystä, mistä voi päätellä että myös lihaa syötiin. Voi olla että myös sikoja ja muita maatalouseläimiä kasvatettiin. Hobittien suurinta herkkua olivat sienet. Olut oli kuin kansallisjuoma.[lähde?]

Paikannimet

Tarussa Sormusten herrasta julkaistussa kartassa[18] esiintyy runsaasti Konnun paikannimiä.[19]

Viitteet

  1. TSH, Karttaliite; TSH, Konnun kartta.
  2. 2,0 2,1 TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 16.
  3. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1075.
  4. Vuonna 1979 ka., ks. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1124.
  5. 5,0 5,1 TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 17.
  6. TSH I/1.5., Salaliitto paljastuu, s. *** / *** / *** / *** / 110; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1125.
  7. TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 17; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1125.
  8. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1126; TSH I/2.3., Sormus vaeltaa etelään, s. *** / *** / *** / *** / 302; TSH I/1.11., Veitsi yössä, s. *** / *** / *** / *** / 189.
  9. Ks. Hobitti I, Odottamaton juhla.
  10. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1135.
  11. Ks. esim. TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 13.
  12. TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 19. Katso myös TSH, Konnun kartta.
  13. TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 21-22.
  14. TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / *** / *** / *** / 39; TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 17. Katso myös artikkeli Mathom.
  15. TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 21.
  16. TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 18-19. Katso myös artikkeli Piippukessu.
  17. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1075.
  18. TSH, Konnun kartta.
  19. Luettelo näistä nimistä sekä kartasta puuttuvista nimistä on artikkelin Kontu - osa liitteenä.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia