Gamgi
Tämä artikkeli kertoo hobittisuvusta (engl. Gamgee). Lukeaksesi nimen Gamgee muista merkityksistä, katso Gamgee (täsmennyssivu).
Gamgi (engl. Gamgee) oli kontulainen hobittisuku, jonka tunnetuin edustaja oli moninkertainen Järin Möyremän pormestari Samvais Gamgi. Suku oli peräisin Gamvilasta, ja monet sen jäsenet toimivat köydenpunojina.
Sisällysluettelo
Suvun historiaa
Tässä esitetyt tiedot perustuvat lähinnä Tarussa Sormusten herrasta julkaistuun sukupuuhun.[1]
Ensimmäinen tunnettu suvun edustaja oi Viisas Gamvila (s. 1200 kl.), joka muutti Rossikentälle. Hänen poikansa Hob Gammi (s. 1246 kl.) oli suvun ensimmäinen tunnettu köydenpunoja. Samaa ammattia harrastivat myös Hobin poika Hobinpoika Gamgi (1285-1384 kl.), joka ensimmäisenä käytti sukunimeä Gamgi, ja pojanpoika Rossikentän Andvais (s. 1323 kl.). Hobinpojalla oli esikoisensa Andvaisin lisäksi kolme lasta, joista Hamfast ("Ukko", 1326-1428 kl.) ryhtyi puutarhuriksi Hobittilaan – herra Bilbo Reppulin palvelukseen. Hänen kuudesta lapsestaan vanhin Haminpoika (s. 1365 kl.) jatkoi suvun köydenpunontaperinteitä setänsä Andvaisin oppipoikana, kun taas toiseksi nuorin, Samvais, jatkoi isänsä ammatissa Bilbo Reppulin ja tämän perijän Frodon puutarhurina.
Suku hajautui vähitellen eri puolille Kontua, Hobinpojan lapsista nuorin, Halfred, muutti Ylismäkeen ja Halfred, Ukko Gamgin lapsista toiseksi vanhin, asettui Pohjoisneljännykseen. Kaikkein kauimmas vei kuitenkin Samvaisin tie: hän kävi isäntänsä Frodon kanssa Mordorissa asti ja auttoi tätä tuhoamaan Sormusten sormuksen. Samvais palasi kuitenkin kotiin ja hänestä tuli sittemmin Järin Möyremän pormestari. Samvaisilla ja hänen puolisollaan Roosa Töllillä oli kokonaista kolmetoista lasta, joista vanhin, tytär Elanor (s. 1421 kl.), muutti puolisonsa Viherluodon Fastredin kanssa Länsikairaan. Lapsista toinen, Frodo Tarhuri, jatkoi omaksumansa nimen perusteella puutarhurin ammattia. Kuudenneksi vanhin, Kultakutri Gamgi (s. 1431 kl.), puolestaan liittyi arvostettuun Tukin sukuun: hänen puolisonsa Faramir I Tuk oli thain Peregrin Tukin poika ja thain isänsä jälkeen.
Tiettävästi Samvais oli myös yksi kolmesta hobitista, jotka ovat lähteneet Ammoiseen Länteen – suvun perimätiedon mukaan puolisonsa Ruusan kuoleman jälkeen Samvais "matkasi Tornien ohi ja meni Harmaisiin satamiin ja purjehti meren yli, Sormuksen viejistä viimeisenä".[2]
Nimestä
Nimi Gamgee on varsinaisesti peräisin J. R. R. Tolkienin lapsuudesta. Saatuaan kirjeen hahmonsa kaimalta, lontoolaiselta Sam Gamgeelta, Tolkien kertoi tälle nimen syntyhistoriasta. Hän sanoi nimen periytyvän lapsuudessaan käyttämästään "pumpulia" merkitsevästä sanasta gamgee, joka puolestaan on (kuten hän on saanut myöhemmin tietää) lyhenne sanasta "gamgee-vanu". Tämä sana puolestaan johtuu vanun 1800-luvulla eläneestä keksijästä.[3]
Tarun Sormusten herrasta Liite Fliitteessä FII Tolkien kertoo myös kirjan kontekstiin kuuluvan nimen historian. Gamgin suvun perimätiedon mukaan (joka on merkitty muistiin Länsikairan Punaiseen kirjaan) oikea westroninkielinen sukunimi on Galbasi, lyhennetyssä muodossaan Galpsi, joka on peräisin kylännimestä Galabas. Luultavasti nimen alkuosa on johdettavista sanasta galab- 'peli, leikki' (engl. game) ja loppuosa on vanha elementti bas, joka vastaa suunnilleen englannin lopuketta wick, wich (arkaainen 'kylää' tms. asuinpaikkaa merkitsevä sana, joka esiintyy lukuisissa paikannimissä). Tämän nimen Tolkien sanoo englannintaneensa muotoon Gamwich (suom. Gamvila).[4]
Ukko Gamgee Herra Blississä
Vuosien 1932-1937 aikana, selvästi ennen ennen kuin alkoi kirjoittaa Tarua Sormusten herrasta, Tolkien kirjoitti ja kuvitti satukirjan Herra Bliss, jossa esiintyy ohimennen muuan Ukko Gamgee (engl. old Gaffer Gamgee). Tällä hahmolla ei ole mitään tekemistä Samvais Gamgin isän kanssa – paitsi että hänellä on täysin sama kutsumanimi.[5]
Sukupuu
- Pääartikkeli: Mestari Samvaisin sukupuu
Viitteet
- ↑ TSH, liite C, "Sukupuita (hobittien)", s. [499] / 951 / 477 / [588] / [1143] / 941 (sukupuu "Mestari Samvaisin sukupuu").
- ↑ TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1136 / 934. – Ennen Samvaisia Bilbo ja Frodo Reppuli olivat lähteneet Länteen.
- ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 309 (kirje 184). – Tohtori Joseph Samson Gamgee keksi gamgee-vanun (engl. Gamgee Tissue) Birminghamissa, Tolkienin kotikaupungissa, 1880-luvulla. Ks. Gamgee Tissue (Wikipedia [en]; luettu 28.8.2020).
- ↑ TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. – / – / – / – / – / 970. Liitteen tämä osa ensimmäisen kerran suomennettuna vuoden 2023 laitoksessa.
- ↑ Herra Bliss, s. 36 (kuva), 37.
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
