Thain

Kohteesta Kontuwiki

Thain oli Konnun hobittien päämies, jonka hobitit valitsivat ensimmäisen kerran vuonna 1979 ka. "päälliköittensä joukosta" Arthedainin tuhouduttua sodassa Angmaria vastaan "käyttämään sitä valtaa joka kuninkaalla oli ollut", vaikka monet yhä odottivat kuninkaan paluuta. Ensimmäinen thain oli nimeltään Bucca Nevalainen.[1]

Thainin tehtävät

Siten thain oli alunalkujaan ennenkaikkea sotilaallinen päällikkö: hän oli hädän hetkellä kokoon kutsuttujen Konnunpäivien johtaja sekä Konnunkatselmuksen ja hobittiväen kapteeni. Kolmannen ajan lopun Konnussa sodat ja levottomuudet olivat kuitenkin enää kaukaista ja paljolti unohdettua historiaa, joten thainin virastakin oli tullut käytännössä vain nimellinen, jos kohta arvostettu, kunniavirka ilman suurempia käytännön velvotteita.[2] Tämä muuttui kuitenkin marraskuussa 3019 ka., kun thain Paladin II Tuk nostatti koko Tukinmaan taisteluun Sarkun oistoja vastaan, ja ajoi nämä pois Konnusta.[3] Virranvarren taistelun jälkeen olot kuitenkin rauhoittuivat, kun kuningas Elessar ulotti valtansa myös entisen Arnorin alueelle. Tuolloin (vuonna 1434 kl., samana vuonna kun Peregrin I Tukista tuli tuk[4] ja thain isänsä kuoltua) thainista tehtiin Pohjois-Valtakunnan neuvonantaja muiden Konnun tärkeimpien johtajien (Järin Möyremän pormestarin ja Bukinmaan herran) kera.[5]

Viran periytyminen

Thainin virkaa pitivät aluksi hallussaan Ikäbukit, mutta kun suku muutti Rankkivuon yli Bukinmaahan vuonna 740 kl. ja vaihtoi nimensä Rankkibukiksi, virka siirtyi Tukin suvulle: ensimmäinen Tuk-suvun thain oli Isumbras I Tuk, kaikkiaan kolmastoista thain.[6] Hänen jälkeensä Tukit pitivät virkaa aina neljännelle ajalle saakka.

Luettelo Konnun thaineista

Tuk-sukuiset thainit säilyttivät valtansa pitkälle neljännelle ajalle. Heidän joukossaan olivat oletettavasti ainakin Peregrin II ja Faramir II.[10]

Viitteet

  1. TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 17. Ks. myös TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1075; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1124. – Hobitit kirjasivat "muinaisen kuninkaan nimiin" kaikki tärkeimmät lakinsa vielä lähes tuhat vuotta myöhemmin ja sanoivat "villeistä kansoista ja ilkeistä otuksista", etteivät nämä "olleet kuulleet kuninkaasta". (TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 21).
  2. TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / *** / *** / 21.
  3. TSH III/6.8., Konnun puhdistus, s. *** / *** / *** / *** / 1045.
  4. Tuk-suvun päämiehen arvonimi.
  5. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1135.
  6. 6,0 6,1 TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1125. Ks. myös TSH I/1.3., Kolme kumppanusta, s. *** / *** / *** / *** / 110.
  7. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1075; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1124.
  8. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1125. Tuk-sukuisten thainien nimet ja eliniät Isengrim II:sta lähtien, ks. TSH, liite C, "Sukupuita (hobittien)", s. [497] / 949 / 475 / [586] / [1141] (sukupuu "Suurten smialien Tukit").
  9. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1136. Peregrin luovutti tällöin omaisuutnsa ja virkansa pojalleen samoin kuin hänen ystävänsä Bukinmaan herra Meriadoc Rankkibuk; he lähtivät tuolloin viettämään viimeiset elinvuotensa etelässä, Rohanissa ja Gondorissa.
  10. Oletettavasti sen vuoksi, että Peregrin I:n ja Faramir I:n nimissä mainitaan järjestysnumero.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia