Hobitit

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hobitit (engl. hobbits) olivat vaatimaton ja lyhytkasvuinen kansa, jota kolmannen ajan lopulla eli Konnuksi kutsutussa maassa sekä Briimaan alueella. Muut Keski-Maan kansat kiinnittivät harvoin huomiota hobitteihin, kunnes nämä nousivat ratkaisevaan asemaan kolmannen ajan päättäneessä Sormuksen sodassa. Hobitti ja Taru Sormusten herrasta perustuvat Länsikairan Punaiseen kirjaan, joka sisältää tunnetuimpien hobittien Bilbo ja Frodo Reppulin kertomuksen Sormusten sormuksen löytymisestä ja Sauronin tuhoon johtaneista tapahtumista.[1]

Nimet

"Hobitti" oli nimitys, jota tämän kansan jäsenet käyttivät itsestään. Muiden kansojen keskuudessa heidät tunnettiin puolituisina (banakil, perian); lisäksi heitä kutsuttiin myös pikkuväeksi. Rohirrimin keskuudessa sana "hobitti" muistettiin muodossa holbytla.

Ulkonäkö

Hobitit pukeutuivat yleensä kirkkaisiin väreihin, erityisesti he pitivät keltaisesta ja vihreästä. Heidän jalkojansa peitti kihartava karva. Heidän hiuksensa olivat yleensä ruskeat.

Viitteet

  1. TSH, Prologi hobiteista ja muustakin, s. *** / *** / 15 / *** / ***.

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia!