Silmarilit

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eräs näkemys Silmarilista

Silmarilit olivat kolme ainutlaatuista jalokiveä, jotka Fëanor teki Amanissa, ja joihin oli säilötty Valinorin Kahden puun, Laurelinin ja Telperionin, valoa. Fëanor teki ne ennen kuin Morgoth ja Ungoliant tuhosivat puut; Puiden tuhoamisen jälkeen vain niissä säilyi Kahden puun valo.[1]

Silmarilien aine oli timanttikiteen kaltaista, mutta kovempaa, eikä mikään pystynyt rikkomaan tai naarmuttamaan niitä. Ne hohtivat sisäistä tulta, joka "on sen sisässä ja sen kaikissa osissa ja tuli on sen elämä".[2]

Morgoth varasti jalokivet itselleen Ungoliantin avulla[3] ja pakeni niiden kanssa Keski-Maahan.[4]Hän kiinnitti kivet rautakruunuunsa ja asettui asumaan Angbandin linnoitukseen.[5] Fëanor poikineen lähti Keski-Maahan tavoitteenaan saada Silmarilit takaisin Morgothilta,[6] mutta vasta Beren ja Lúthien onnistuivat viemään yhden kivistä.[7] Se päätyi Eärendilin mukana Amaniin ja kiinnitettiin Eärendilin laivan Vingilotin mastoon. Eärendil purjehtii taivaalla, jossa kivi loistaa tähtenä.[8]

Kaksi muuta kiveä saatiin Morgothilta takaisin Vihan sodan jälkeen. Fëanorin pojat Maedhros ja Maglor anastivat kivet itselleen, mutta eivät pystyneet pitelemään niitä, vaan Maglor heitti omansa mereen ja Maedhros syöksyi kivineen tuliseen rotkoon.[9]

Jalokivien kohtalosta kertoo J. R. R. Tolkienin suuri myyttinen kertomus Quenta Silmarillion, jota hän ei saanut koskaan valmiiksi. Hänen poikansa Christopher Tolkien julkaisi vuonna 1977 isänsä jälkeenjääneistä käsikirjoituksista teoksen Silmarillion, joka sisältää kertomuksen jokseenkin yhtenäisen tarinan asuun toimitettuna (sekä erilliset teokset Ainulindalë, Valaquenta, Akallabêth ja Mahtisormukset ja Kolmas Aika).


Nimestä

"Silmarilit" on suomen kieleen mukautettu quenyankielinen nimi, yksikössä Silmaril, Silmarillë, monikossa Silmarilli. Monikon genetiivi on Silmarillion. Sanan merkitys on "puhtaan valon hohto" (engl. radiance of pure light). Tolkien käyttää Silmarileista myös nimitystä Esiaikaiset Kivet (engl. Primeval Jewels).[10]

Viitteet

  1. Silm. 7, Silmarilit ja noldorin napina, s. 78-79 / ***; Kirjeet, s. 189 (kirje 131).
  2. Silm. 7, Silmarilit ja noldorin napina, s. 78 / ***.
  3. Silm. 8, Valinorin pimeneminen, s. 86-91 / ***.
  4. Silm. 9, Noldorin pako, s. 94-97 / ***.
  5. Silm. 9, Noldorin pako, s. 96-97 / ***.
  6. Silm. 9, Noldorin pako, s. 97-102 / ***.
  7. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 225-227 / ***.
  8. Silm. 24, Eärendilin matka ja Vihan sota, s. 314 / ***.
  9. Silm. 24, Eärendilin matka ja Vihan sota, s. 318-319 / ***.
  10. Kirjeet, s. 188 (kirje 131).

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia