Bombur

Bombur. Kuva © Francesco Amadio.

Thorin Tammikilven johtaman
Ereborin-retken seurueen jäsenet

• Thorin Tammikilpi
• Dwalin
• Balin
• Fíli
• Kíli
• Dori
• Nori
• Ori
• Óin
• Glóin
• Bifur
• Bofur
• Bombur
• Herra Reppuli (voro)

Bombur oli yksi Thorin Tammikilven kumppaneista Ereborin retkellä vuonna 2941 ka. Bombur, hänen veljensä Bofur ja heidän serkkunsa Bifur polveutuivat Morian kääpiöistä, mutta eivät olleet Durinin sukua.

Elämä

Herra Reppulin kolossa

Bombur tulee mukaan kertomuksiin, kun hän yhdessä Bifurin ja Bofurin kanssa romahtaa sisään Bilbo Reppulin hobitinkoloon, kun Bilbo kiskaisee oven auki. He ovat viimeiset odottamattomaan juhlaan saapuneet vieraat – Thorin Tammikilpi oli heidän mukanaan ja jäi kolmen muun kääpiön alle. Hänellä oli päässsään vaaleanvihreä tai keltainen huppulakki, sillä kolmen kääpiön kerrotaan ripustaneen Bilbon naulaan kaksi keltaista ja yhden vaaleanvihreän huppulakin. Käytyään taloksi Bombur pyysi syödäkseen lihapaistosta ja salaattia. Kun kääpiöt ryhtyivät musisoimaan, Bombur haki instrumentikseen eteisestä rummun.

Matka Sumuvuorille

Matkalla kohti Yksinäistä vuorta Bombur mainitaan erikseen muutaman kerran: Hän on pinottuna neljän muun kääpiön kanssa päällekkäin, kun koko retkikunta on kivipeikkojen vankina; kun Gandalf on pelastanut heidät, Bombur moittii Bilboa siitä, että tämä ryhtyi näpistelemään vaikka he eivät tarvinneet muuta kuin "nuotiota ja ruokaa". Joukon paetessa hiisiä Sumuvuorten uumenissa hän joutuu kantamaan Bilboa ja "kuumuuden ja kauhun hiki nenänpäästä tippuen" hän valittaa sitä, että oli ottanut "pikku hobitinketaleen" mukaan matkalle. Kun he ovat päässeet ulos vuoresta hän aavistelee, että hiidet saattavat "lähettää kiviä poukkoilemaan suoraan [heidän] pääll[een]". Susien piiritettyä matkalaiset hän kiipeää samaan mäntyyn Bifurin, Bofurin ja Thorinin kanssa – samojen kääpiöiden, joiden kanssa hän saapui Bilbon koloon.

Beornin talossa

Gandalf käski kääpiöitä saapumaan pareittain luokseen kun hän meni edeltä tapaamaan Beornia ja kertomaan heidän retkestään. Bomburia hän käski tulemaan yksin viimeisenä, koska hän "on paksuin ja käy kahdesta"; Bombur ei kuitenkaan halunnut jäädä yksin odottelemaan vuoroaan, vaan tuli heti Bifurin ja Bofurin perässä suuttuneena siitä, että hänet oli jätetty viimeiseksi.

Lumottu joki

Bombur pelastetaan Lumotusta joesta. Kuva © aegeri

Joukon ylittäessä Lumottua jokea Synkmetsässä Bombur jätettiin taas viimeiseksi (Dwalinin kanssa), mutta kun hän valitti asiasta, Thorin sanoi hänelle "Kuka käskee olla niin paksu" ja selitti Bomburin joutuvan sen vuoksi viimeiseen ja kevyimpään veneelliseen. Mutta kun Bombur (yhä äksyillen) oli astumassa rantaan, polkua pitkin juossut ja joen yli loikannut peura kaatoi hänet veteen. Hänelle heitettiin köysi, ja hän sai siitä otteen, mutta hän oli täydessä unessa jo siinä vaiheessa, kun hänet saatiin vedettyä rantaan – Lumotun joen veden nielaiseminen oli aiheuttanut sen. Bombur ei herännyt moneen päivään, vaan toiset joutuivat kantamaan neljä kerrallaan painavaa kääpiötä, joka nukkui hymy huulillaan.

Kohti metsän valoja

Kun Bombur viimein äkkiä heräsi, hän oli unohtanut kaiken mitä oli tapahtunut Bilbon kolossa vietetyn illan jälkeen. Hänellä oli kauhea nälkä, ja kuultuaan että ruoka oli loppunut, hän purskahti itkuun – hän oli nähnyt unta metsässä vietetystä juhlasta, jossa tarjottiin yltäkylläisesti ruokaa ja juomaa. Vähän ajan kuluttua hän kieltäytyi jatkamasta matkaa ja sanoi haluavansa jäädä nukkumaan ja jatkamaan kaunista untaan; samassa alkoi kauempaa metsästä näkyä nuotioiden loimotusta ja Bombur oli varma, että siellä oli käynnissä hänen uneksimansa juhla. Kun hän vielä kertoi mitä kaikkea unijuhlassa oli tarjottu, kääpiöt ja Bilbo poikkesivat polulta ja lähtivät – turhaan – pyrkimään kohti valoja. Yritettyään useita kertoja päästä nuotioiden luo – ne sammuivat aina kun he tulivat lähelle – he näkivät viimein myös Bomburin unessaan näkemän "metsänkuninkaan" lehtikruunu päässään, mutta viimeinen yritys päästä mukaan juhliin osoittautui tuhoisaksi. Kääpiöt eksyivät ja joutuivat lopulta hämähäkkien vangeiksi.

Hämähäkkien vankina

Bilbo pelasti taikasormuksensa avulla hämähäkkien seitteihin kietomat kääpiöt; Bomburin hän tunnisti ensimmäisenä siitä, että tämä oli suurin oksista riippuvista seittimytyistä. Bilbon katsellessa eräs hämähäkeistä nipisti seitistä esiin pistävää nenää mutta Bombur sai jalkansa vapaaksi ja potkaisi hämähäkkiä, joka putosi maahan. Suuttunut hämähäkki aikoi surmata Bomburin, mutta Bilbo heitti sitä kivellä, ja hämähäkki putosi uudestaan maahan tajunsa menettäneenä. Houkuteltuaan hämähäkit kauemmas Bilbo palasi vapauttamaan kääpiöt. Bomburia oli nipistelty ja tyrkitty kaiken aikaa, joten hän oli niin heikkona, että putosi oksalta maahan, onneksi sentään lehtien päälle. Hämähäkit tulivat takaisin ja sitoivat Bomburin uudestaan ja alkoivat raahata häntä pois, mutta Bilbo hyppäsi hänen avukseen ja surmasi useita hämähäkkejä, jotka joutuivat luopumaan kääpiöstä. Bomburkin pääsi lopulta pakoon hämähäkeiltä, mutta hän oli yhä niin heikkona, että Bifur ja Bofur joutuivat pitelemään häntä pystyssä.

Pakoon Haltiakuninkaan tyrmästä

Päästyään pakoon hämähäkeiltä kääpiöt jäivät haltioiden vangeiksi. Bilbo pelasti heidät jälleen: hän pihisti avaimet, avasi kääpiöiden vankisellien ovet ja piilotti nämä tynnyreihin, jotka oli määrä palauttaa Järvikaupunkiin jokea pitkin. Kun tynnyrit viimein avattiin, Bombur oli "unessa tai tunnoton".

Yksinäisellä vuorella

Matka jatkui Järvikaupungin kautta Ereborille. Siellä Bombur tavataan vartioimassa poneja ja tavaroita Bofurin kanssa, kun muut olivat siirtymässä vuoren kyljessä olevalle kielekkeelle, josta oli löytynyt heidän etsimänsä mutta yhä suljettu salaovi. Hän kieltäytyi uskaltautumasta kapealle polulle tai käyttämästä köysihissiä, jolla he olivat nostaneet tavaroita uuteen leiriinsä. Hän sanoi olevansa "liian lihava leikkimään kärpästä" ja arveli putoavansa, koska häntä rupeaisi kuitenkin pyörryttämään. Hän ei myöskään uskonut, että köydet kestäisivät hänen painoaan. Kun salaovi viimein saatiin auki, Bombur nukkui alhaalla. Lopulta hänet oli kuitenkin nostettava köysillä ylös, kun Smaug tuli ulos vuoresta etsimään kääpiöitä.

Tämän jälkeen Bombur pysyttelee enimmäkseen taka-alalla. Hän puuttuu kerran puheeseen, kun kääpiöt tutkivat vuorta Smaugin lähdettyä etelään, ja sanoo Pääportilla, että paikka on hänen mielestään "kylmä ja yksinäinen", ja vaikka juotavaa löytyy, "ruoasta ei ole tietoakaan". Hän aprikoi, että sellaisessa paikassa asuvalla lohikäärmeellä on varmasti aina nälkä.

Kun Järvikaupungin ihmiset ja haltiat olivat piirittäneet vuoren, Thorin kieltäytyi luovuttamasta näille hiventäkään aarteesta. Muut kääpiöt olivat enimmäkseen samaa mieltä hänen kanssaan, mutta Fíli, Kíli ja Bombur epäroivät enemmän.

Bilbo päätti viimein viedä löytämänsä Arkkikiven piirittäjille, että kiista aarteesta saataisiin loppumaan: Bilbo uskoi, että Thorin vaihtaisi piirittäjien vaatiman osan aarteesta Arkkikiveen. Kun Bilbo lähti vuoresta, Bombur oli vartiossa Pääportin suulle kyhätyllä muurilla. Hän lupasi ottaa Bomburin vartiovuoron, ja mukavampia oloja kovasti kaipaava kääpiö suostui tarjoukseen. Niin Bilbo pääsi kenenkään huomaamatta vierailemaan piirittäjien leirissä, sillä hän tiesi että Bombur pystyi nukkumaan "koska tahansa ja metsässä sattuneen välikohtauksen jälkeen hän yritti aina tavoittaa uudestaan silloin näkemiään kauniita unia".

Bombur osallistui myös Viiden armeijan taisteluun kun hän seurasi Thorinia muiden retkikunnan jäsenten kanssa uloshyökkäykseen Ereborista. Hän oli myös hyvästelemässä Bilboa Pääportin edustalla yhdessä muiden taistelusta eloonjääneiden toveriensa kanssa. Tiedetään myös, että hän jäi asumaan Ereboriin uuden vuorenalaisen kuninkaan Dáin II:n alamaisena.

Myöhemmät vaiheet

Ereborin retken jälkeen Bombur asui Vuorenalaisessa kuningaskunnassa. 75 vuotta myöhemmin, lokakuussa 3018 ka. Frodo Reppuli kuuli Glóinilta uutisia Bomburista. Hänen tilansa oli kehittynyt hälyttävästi. Glóinin kertomuksen mukaan "Bombur oli nykyään niin lihava, että hän ei kyennyt liikkumaan vuoteeltaan pöytään ja tarvitsi kuusi nuorta kääpiötä nostamaan itseään".

Hahmon luonnehdintaa

Bomburin luonteesta käy ilmi, että hän oli mukavuudenhaluinen ja mieltynyt hyvään ruokaan ja juomaan. Hänen silmiinpistävin ominaisuutensa oli kuitenkin hänen lihavuuteensa, johon viitataan useasti ja joka aiheutti useasti ongelmia hänen tovereilleen, erityisesti Lumotun joen ylittämisen jälkeen ja salaovelle siirryttäessä. Toiset kääpiöt ja jopa Gandalf huomauttelivat hänelle jokseenkin ilkeästi hänen lihavuudestaan, ja Frodon vuosien kuluttua kuulema kertomus paino-ongelman kärjistymisestä rauhallisina vuosina huipentaa pilkallisen suhtautumisen lihavaan kääpiöön.

Nimestä

Kuten useimmat muut Thorinin seurueen kääpiöiden nimistä sekä nimi Gandalf, on nimi Bombur peräisin muinaisskandinaaviseen Edda-kokoelmaan ("vanhempaan" eli "runo-Eddaan") kuuluvasta islantilaisesta Voluspa-runosta (isl. Völuspá), jossa nimi esiintyy (11.8) muodossa Bömburr.

Elokuvat

Bombur Stephen Hunterin esittämänä. Kuva: James Fisher (TheOneRing.net)

Hobitti-elokuvissa Bomburia esitti Stephen Hunter. Heinäkuussa 2011 julkaistun kuvauksen mukaan Bifur, Bofur ja Bombur ovat lännen työläiskääpiöiden jälkeläisiä, jotka lähtevät Ereborin-retkelle onnenonkijoina ja ilmaisen oluen toivossa. Bombur ja Glóin ovat joukon ainoat naimisissa olevat kääpiöt.