Synkmetsä

Kohteesta Kontuwiki
Thorinin seurue astumassa Synkmetsään. Kuva © Ted Nasmith.

Synkmetsä (engl. Mirkwood) oli valtaisa ja muinainen metsä Sumuvuorten itäpuolella ulottuen pohjoisen Harmaavuorten etelärinteiltä miltei viisisataa virstaa etelään, itä-länsi-suunnassa taas Synkmetsä oli parhaimmillaan kahdensadan virstan levyinen Anduinin ja Vuolaan virran välillä.

Historia

Alkuaan metsän nimi oli Suuri vihermetsä, Eryn Galen, mutta Sauronin rakennettua Dol Guldurin varustuksensa metsän eteläosiin levisi varjo 1100-luvulla kl. yli metsän ja Vihermetsä sai ihmisten puheissa uuden nimen: Synkmetsä. Myös sindarinkielinen nimi vaihtui, ja metsää kutsuttiin sittemmin Taur-nu-fuiniksi tai Taur-e-Ndaedelosiksi. Vasta kolmannen ajan päättäneessä Sormuksessa sodassa metsä puhdistettiin varjosta ja haltiaruhtinaat Celeborn sekä Thranduil nimesivät metsän uudelleen Eryn Lasgaleniksi, Viherlehtien metsäksi.

Keskellä pohjoista Synkmetsää kohosivat Synkmetsän vuoret. Lounaista Synkmetsää taas hallitsi ylänköseutu, jonka korkein huippu oli kalju Amon Lancin vaara – sinne Sauron perusti Dol Guldurin linnoituksensa vuonna 1050 ka. Eteläisessä Synkmetsässä ei kulkenut merkittäviä jokia, mutta pohjoisessa metsän halki virtasi Harmaavuorilta alkunsa saanut Metsävirta, johon myös yhtyi Synkmetsän vuorilta pienempi Lumottu joki.

Anduinin Vanhan kahlaamon korkeudella kulki metsän halki Vanha metsätie, jonka oletettavasti olivat rakentaneet kääpiöt jo muinaisina aikoina kauppa- ja kulkureitikseen läntisten ja itäisten asuinsijojensa välille. Metsän vanhimpia asukkaita olivat epäilemättä salohaltiat, joiden johtajaksi nousi toisella ajalla sinda-syntyinen pakolainen Beleriandista, Oropher. Oropher menehtyi Viimeisen liiton sodassa, ja salohaltioiden kuninkaaksi tuli hänen poikansa Thranduil. Metsän synketessä Thranduil kansoineen vetäytyi pohjoiseen ja kääpiöiden avustuksella louhitutti salinsa Doriathin malliin kallioon Metsävirran varteen koilliseen Synkmetsään. Metsän koillisseuduilla haltiat asustivat taistellen elintilasta metsään asettuneita suuria hämähäkkejä vastaan. Aikanaan metsän itä- ja etelälaidoilla asusti paljon pohjalaisia, jotka myös raivasivat metsää elintilaa hakiessaan. Näin syntyi eteläiseen Synkmetsään Itäraivio, kanttiinsa yli viisikymmentävirstainen hakattu seutu, jolla pohjalaisten asutus oli tiheintä.

Pohjalaisten valtakunnan Rhovanionin sortuessa kolmannen ajan toisella vuosituhannella heidän asuinsijansa kuitenkin jäivät autioiksi. Sittemmin metsässä asusti ihmisiä vain läntisillä rajoilla Anduinin laakson tuntumassa, missä metsään raivasivat uudistilojaan muutamat sitkeät pohjalaista perimää olleet metsänihmiset.

Kun kolmannen ajan lopussa Dol Guldur murrettiin Lórienin haltiasoturien hyökkäyksessä ja pahuus ajettiin metsästä, perusti valtias Celeborn Anduinin itäpuolelle entiseen Synkmetsään Lórienin metsää vastapäätä Itä-Lórienin maan, jonne muutti Lórienista paljon haltioita. Maa jäi kuitenkin ilmeisen lyhytikäiseksi, kun aikanaan Celebornkin, kuten myös useimmat muut haltiat, siirtyi ikävissään länteen ja luultavasti purjehti Kuolemattomille maille. Kaiken tietomme mukaan kuitenkin ainakin Thranduil hallitsi salohaltiavaltakuntaansa pohjoisessa Viherlehtien metsässä pitkälle neljännelle ajalle.

Katso myös

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Kontuwikiä lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia