Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin (KTK)

Kohteesta Kontuwiki

Tämä artikkeli kertoo Keskeneräisten tarujen kirjan luvusta. Lukeaksesi muita Gondolinin tuhoa käsitteleviä artikkeleita, katso Gondolinin tuho (täsmennyssivu).

Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin (engl. Of Tuor and his Coming to Gondolin) on Keskeneräisten tarujen kirjan ensimmäisen osan ensimmäinen luku.[1]

Tekstin ulkoinen historia

Tolkien kirjoitti ensimmäisen version "Gondolinin tuhosta" jo ensimmäisen maailmansodan aikana; hän on sanonut sitä ensimmäiseksi ensiajan tarinoista sepittämäkseen kertomukseksi.[2] Christopher Tolkien viittaa Keskeneräisten tarujen kirjan esipuheessa isänsä kirjeeseen vuodelta 1964, jossa tämä kertoo kirjoittaneensa tarinan "'omasta päästäni' – – ollessani vuonna 1917 sairaslomalla armeijasta".[3] ja Christopherille vuonna 1944 kirjoitettuun kirjeeseen, jossa kerrotaan "Maahisten historian" (eli Silmarillionin) kirjoitustyön aloittamisesta "armeijan parakeissa, jokta olivat täynnä ihmisiä ja gramofonien metakkaa".[4]

Kadonneitten tarujen kirjan jälkeen Tolkien palasi tarinaan Gondolinin tuhosta vasta vuosina 1926-1930, jolloin hän kirjoitti tarinasta "lyhyen, tiivistetyn version osaksi Silmarillionia".[5] Christopher Tolkienin antaman ajoituksen perusteella[6] tässä tarkoitettaneen tekstiä "Sketch of Mythology", joka on tiivistelmä Kadonneitten tarujen kirjan jälkeen aloitetusta uudesta tarinakokoelmasta, jota Tolkien viimeisteli kuolemaansa saakka saamatta sitä kuitenkaan valmiiksi. Gondolinin tuhosta on tekstissä lyhyt katsaus.[7] Mutta vuosi 1930 viitannee myös Silmarillionin seuraavaan vaiheeseen (The Quenta), jossa on hieman laajempi luku Gondolinin tuhosta.[8]

Ilmeisesti vuonna 1951 Tolkien aloitti uuden ja yksityiskohtaisen kertomuksen Gondolinin tuhosta ja antoi sille nimeksi Of Tuor and the Fall of Gondolin ("Tuorista ja Gondolinin tuhosta"), joka kuitenkin jäi tuntemattomasta syystä kesken kohdassa, jossa Tuor on juuri saapumassa Gondoliniin.[5] Tämän tekstin Christopher Tolkien on julkaissut Keskeneräisten tarujen kirjassa ja antanut sille uuden nimen Of Tuor and his Coming to Gondolin ("Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin") ettei se sekoittuisi Kadonneitten tarujen kirjan tarinaan ja koska tarinassa ei ehditä käsitellä Gondolinin tuhoa lainkaan.[5]

Christopher Tolkien kertoo tehneensä "vähäistä toimitustyötä" kohdissa, joista on olemassa useita lukutapoja tai jopa useita kilpailevia versioita.[9]

Suhde painettuun Silmarillioniin

Painetun Silmarillionin 23. luvun "Tuor ja Gondolinin tuho", joka perustuu suurimmaksi osaksi vuoden 1930 The Quentan versioon,[10] alkuosa on lähinnä Christopher Tolkienin tästä kertomuksesta muokkaama lyhennelmä.[11]

Tekstin sisäinen historia

Tekstissä ei ole havaittavissa selkeitä viitteitä Keski-Maan kontekstiin liittyvään kehyskertomukseen tai sen sijoittamisesta jonakin tiettynä aikana Keski-Maassa kirjoitetuksi tekstiksi.

Luvun tapahtumat

Tuorin äiti Rían jättää poikansa harmaahaltia Annaelin hoiviin ennen kuin menee Haudh-en-Ndenginille kuollakseen siellä.[12] Tuor asuu Annaelin luona Androthin luolissa kuusitoistavuotiaaksi asti, kunnes haltioiden on paettava Mithrimistä, mutta pakomatkalla örkit hyökkäävät heidän kimppuunsa ja Tuor jää vangiksi.[13] Tuor elää Lorganin, itäläispäällikön, orjana kolme vuotta kunnes hän pääsee pakoon ja elää sen jälkeen vainottuna lainsuojattomana.[14]

Tuor pääsee viimein lähtemään Mithrimistä, kun hän kohtaa kaksi haltiaa, Arminasin ja Gelmirin, jotka opastavat hänet Cirith Ninniachin solaan, jonka kautta hän pääsee Drengistin vuonolle ja Nevrastiin.[15] Vietettyään useita päiviä Nevrastissa Linaewenin järven rannoilla hän – nähtyään etelään lentävät joutsenet – jatkaa matkaansa ja saapuu Tarasin vuoren juurelle Turgonin entiseen asumukseen Vinyamariin.[16] Vinyamarista hän löytää Turgonin sinne Ulmon neuvosta[17] jättämät varusteet: haarniskan, kypärän, kilven ja miekan. Hän ottaa ne itselleen ja menee merenrantaan, jossa itse Ulmo ilmestyy hänelle ja käskee hänen mennä Turgonin luo Gondoliniin viemään tälle viesti Vesien valtiaalta.[18]

Seuraavana päivänä Tuor kohtaa rannalla Voronwën, jonka Círdan oli lähettänyt etsimään Amania viedäkseen avunpyynnön valarille, mutta jonka aallot olivat huuhtoneet takaisin Beleriandiiin.[19] Tuor ja Voronwë lähtevät kulkemaan yhdessä kohti Gondolinia Voronwën kertoessa Tuorille elämästään ja matkoistaan.[20] He taivaltavat eteenpäin Tuiman talven myrskyjen keskellä ja näkevät matkallaan Ivrinin lähteillä kaukaa Túrinin, joka on menossa kohti Dor-lóminia.[21] Saavuttuaan Ympärysvuorten juurelle he löytävät Kuivan joen suun ja astuvat salaiselle tielle, joka johtaa vuorten alitse Gondoliniin.[22] Heidän kuljettuaan aikansa tunnelissa Elemmakilin johtama Gondolinin vartiosto pidättää heidät ja lähtee kuljettamaan heitä kaupunkiin kuninkaan eteen.[23]

Elemmakilin johdolla Tuor ja Voronwë viedään Gondolinin seitsemän portin kautta; jokaista porttia ja niiden vartiostoja kuvaillaan erikseen.[24] Kertomus päättyy kohtaan, jossa Tuor viimeisen portin läpi kuljettuaan seisoo katsellen tasangon yli Gondolinin kaupunkia ja hänen loistava haarniskansa paljastuu viitan alta.[25] Christopher Tolkien kertoo loppuviitteissä, mitä hänen isänsä "hätäiset muistiinpanot" paljastavat tarinan aiotusta jatkosta: Tuorin ja Voronwën saapuminen kaupunkiin; Gondolinin kaupungin kuvaus; Tuor kertoo Ulmon viestin.[26]

Luvun lopussa ovat Christopher Tolkienin kirjoittamat viitteet.[27]

Katso myös:

Viitteet

  1. KTK 1.I, Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin, s. 29-79 / 31-73.
  2. KTK, Esipuhe, s. 10 / 17. Ks. The Fall of Gondolin (HoMe II, s. 144-220), vrt. HoMe I, s. 10.
  3. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 434 (kirje 257), ks. KTK, Esipuhe, s. 10 / 17.
  4. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 101 (kirje 64).
  5. 5,0 5,1 5,2 KTK, Esipuhe, s. 11 / 18.
  6. HoMe III, s. 3.
  7. HoMe IV, s. 37-38.
  8. HoMe IV, s. 140-148.
  9. KTK, Esipuhe, s. 11-12 / 18.
  10. Ks. esim. D.C. Kane, Arda Reconstructed, s. 221-223.
  11. Silm. 23, Tuor ja Gondolinin tuho, s. 299-301 / ***, ks. Arda Reconstructed, s. 220, 221.
  12. Sivu 29.
  13. Sivut 30-31.
  14. Sivut 32-33.
  15. Sivut 34-39.
  16. Sivut 39-41.
  17. Ks. sivu 75 [viite 6] ja Silm. 15, Noldor Beleriandissa, s. 154 / ***.
  18. Sivut 42-47.
  19. Sivut 47-50.
  20. Sivut 50-54.
  21. Sivut 54-60; Túrin: sivu 56.
  22. Sivut 60-64.
  23. Sivut 64-67.
  24. Sivut 68-73.
  25. Sivu 73.
  26. Sivu 79 [viite 31].
  27. Sivut 74-79.

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia