The Fall of Gondolin (The Book of Lost Tales 2)

Kohteesta Kontuwiki

Tämä artikkeli kertoo teoksen The Book of Lost Tales 2 kolmannesta luvusta ja siinä julkaistusta tarinasta. Lukeaksesi muita Gondolinin tuhoa käsitteleviä artikkeleita, katso Gondolinin tuho (täsmennyssivu).

The Fall of Gondolin, "Gondolinin tuho" on Kadonneitten tarujen kirjan kertomus, jonka Tolkien kirjoitti alun perin vuosina 1916-1917. Käsikirjoituksissa tarinan varsinainen otsikko on Tuor and the Exiles of Gondolin (which bringeth in the great tale of Eärendel),[1] mutta Christopher Tolkienin mukaan hänen isänsä kutsui tarinaa aina nimellä The Fall of Gondolin.[2]

Tarina kertoo ihmismies Tuorin matkasta Noldor-ruhtinas Turgonin hallitsemaan Gondolinin Salattuun kaupunkiin, jossa hän viimein sai puolisokseen kuninkaan tyttären Idrilin, ja siitä miten kaupunki lopulta tuhoutui Melkon[3] hyökkäyksessä ja vain pieni joukko Tuorin ja Idrilin johtamia pakolaisia – heidän mukanaan Tuorin ja Idrilin poika Eärendel[4] – pääsi ulos kaupungista ja turvaan Sirionin suulle.

Tekstilähteet

Tarinan ensimmäinen käsikirjoitus (Tuor A) oli kahteen kouluvihkoon vuosina 1916-1917 lyijykynällä kirjoitettu teksti, jonka Tolkien kirjoitti Great Haywoodissa toipuessaan maailmansodan rintamalla saamastaan juoksuhautakuumeesta.[5] Tämän tekstin päälle Tolkien kirjoitti myöhemmin korjauksia ja muutoksia mustekynällä; samalla osa alkuperäisestä tekstistä muuttui lukukelvottomaksi.[2]

Seuraavaksi Edith Tolkien kirjoitti korjatun A-käsikirjoituksen puhtaaksi (Tuor B) ilmeisesti työskennellessään Oxford English Dictionaryn toimituksessa (marraskuusta 1918 lähtien).[6]

Tolkien teki myös tähän käsikirjoitukseen, enimmäkseen tarinan alkuosaan, lähinnä tyylillisiä korjauksia eri aikoina, osin erillisille paperilapuille. Paperilappujrn kääntöpuolella olevat merkinnät viittaavat Oxford English Dictionaryn toimitustyöhön, ja näin ollen suurin osa korjauksista on melko varmasti peräisin ajalta ennen vuoden 1920 kevättä, jolloin Tolkien luki tarinansa Exeter Collegen esseekerhossa.[7]

Kun vasta osa korjauksista oli tehty B-käsikirjoitukseen, Tolkien kirjoitti siitä koneella otsikoimattoman kopion (Tuor C), joka sisältää kuitenkin vain tarinan alkupään. Osa nimistä oli jätetty kirjoittamatta ja ne täytettiin vasta myöhemmin; joiltakin osin tekstissä on myös itsenäisiä eroja B-käsikirjoitukseen.[8]

Christopher Tolkien julkaisi tarinan The History of Middle-earth -sarjan toisen osan (The Book of Lost Tales 2) samannimisessä kolmannessa luvussa[9] Tuor B -käsikirjoituksen pohjalta, varustettuna johdannolla,[10] loppuviitteillä[11] ja kommentaarilla[12]

Ennen varsinaista tarinaa saman luvun alussa on vielä kehyskertomukseen kuuluva välinäytös, joka sijoittuu tarinan Turambar and the Foalókë loppuun,[13] ja jossa Mar Vanwa Tyaliévan haltiat päättävät jatkaa tarinoiden kertomista neljäntenä päivänä Gondolinin tuhosta.[14]

Tarinan sisältö

//puuttuu//

Viitteet

  1. HoME II, s. 146, 149.
  2. 2,0 2,1 HoME II, s. 146.
  3. Nimi muuttui myöhemmin muotoon Melkor.
  4. Nimi muuttui myöhemmin muotoon Eärendil.
  5. HoME II, s. 146; Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien - elämäkerta, s. 111-112; KTK, Esipuhe, s. 10.
  6. HoME II, s. 146; Christopher Tolkien toteaa tässä virheelliseksi Keskeneräisten tarujen kirjan esipuheessa (KTK, Esipuhe, s. 10) esittämänsä arvion, että Tuor B olisi kirjoitettu "arvattavasti vuonna 1917".
  7. HoME II, s. 146-147; KTK, Esipuhe, s. 10.
  8. HoME II, s. 147.
  9. HoME II, s. 149-197.
  10. HoME II, s. 145-149.
  11. HoME II, s. 197-203.
  12. HoME II, s. 203-220. Ks. myös Notes and Commentary (The Fall of Gondolin).
  13. Ks. HoME II, s. 116.
  14. HoME II, s. 144-145.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia