Dunharg

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Dunharg (engl. Dunharrow) oli rohirrimin käyttämä turvapaikka Firienin niityllä Ered Nimraisilla Hargin laakson yläpuolella; sinne vievää kiemurtelevaa tietä, Linnakkeen portaita, koristivat Púkelmiehiksi kutsutut patsaat. Turvapaikan oli alun perin rakentanut vuoristossa asuva kansa, joka oli kadonnut lähes tyystin éothéodin saapuessa pohjoisesta Calenardhoniin.[1]

Ulkomuoto ja alkuperä

Dunharg ei ollut muurein varustettu linnake; sen puolustamiseen riitti ylängön sijainti jyrkän kalliorinteen päällä, jonne pääsi ainoastaan kapeaa polkua pitkin. Nimi Dunharg 'pakanallinen pyhäkkö kukkulalla' viittaa Firienin niityn halki johtavan tien ympärille pystytettyyn kaksinkertaisen luonnonkivien jonoon, joka johti Dwimorbergin vuoren juuressa avautuvien Kuolleiden kulkuteiden sisäänkäyntiin Dimholtiin. Nämä rakennelmat olivat peräisin Mustilta vuosilta toiselta ajalta, eikä rohirrimin saapuessa paikalle ensimmäisen kerran enää tiedetty, mikä kansa ne oli pystyttänyt tai mihin tarkoitukseen, "kaupungiksi vaiko salaiseksi temppeliksi, vai kuninkaitten hautakammioksi".[2]

Dunharg rohirrimin vaiheissa

Ensimmäisinä rohirrimista Dunhargiin tulivat kuningas Brego (hallitsijana 2545-2570 ka.[3]) ja hänen poikansa Baldor etsiessään kansalleen turvapaikkoja pahan päivän varalle.[4]

Kun rohirrim soti Wulfin johtamia mustainmaalaisia vastaan, kuningas Helmin sisarenpoika Fréaláf vei osan kansasta turvaan Dunhargiin, josta hän hyökkäsi pienen joukon kanssa Ikitalven jälkeen (keväällä 2759 ka.) Edorasiin ja surmasi Wulfin Meduseldissa.[5]

Kuningas Walda jäi örkkien ansaan ja menetti henkensä ratsastaessaan Dunhargista johtavilla vuoristopoluilla vuonna 2851 ka.[6]

Sormuksen sodan aikana kuningas Théoden määräsi sisarentyttärensä Éowynin johtamaan kansansa turvaan Dunhargiin lähtiessään itse Edorasista 2. maaliskuuta 3019 ka. taistelemaan Sarumanin joukkoja vastaan Helmin syvänteeseen.[7] 7. maaliskuuta Éowyn otti Dunhargissa vastaan Aragornin johtaman Harmaan komppanian, joka jatkoi matkaansa Kuolleiden kulkuteille.[8] Théoden toi armeijansa Helmin syvänteestä Dunhargiin 9. maaliskuuta ja yövyttyään siellä lähti seuraavana päivänä Edorasiin valmistautumaan ratsastukseen kohti Minas Tirithiä.[9]

Nimestä

Englanninkielinen muoto Dunharrow on modernisoitu muinaisenglantilaisesta nimestä, jota Tarussa Sormusten herrasta käytetään rohirrimin kielen vastineena.[10] Suomennoksen Dunharg on palautettu lähelle nimen muinaisenglantilaista muotoa Dūnhærg 'pakanallinen pyhäkkö kukkulalla', jonka Tolkien mainitsee kääntäjille kirjoittamissaan ohjeissa.[11]

Tolkienin kuvat ja luonnokset

Tolkien piirsi useita luonnoksia Dunhargista, Firienin niitystä ja Linnakkeen portaista. Varhaisimmassa versiossa tie kulkee ensin tunneliin ja sen jälkeen kallioiden kätkössä olevalle tasanteelle[12], sitten suoraan oikealle ja vasemmalle mutkitellen kohoavana ramppina[13] ja kaikkein viimeistellyimmässä piirroksessa pidempänä ja loivemmin vuorenrinnettä pitkin kaartelevana.[14] Mutta tämänkin kuvan taakse Tolkien kirjoitti "ei sovi enää tarinaan".[15]

Viitteet

  1. TSH III/5.3., Rohanin kutsunta, s. *** / *** / *** / *** / 821, 825.
  2. TSH III/5.3., Rohanin kutsunta, s. *** / *** / *** / *** / 822.
  3. TSH, liite A II, "Eorlin huone", s. *** / *** / *** / *** / 1104.
  4. TSH III/5.3., Rohanin kutsunta, s. *** / *** / *** / *** / 825.
  5. TSH, liite A II, "Eorlin huone", s. *** / *** / *** / *** / 1102-1103.
  6. TSH, liite A II, "Eorlin huone", s. *** / *** / *** / *** / 1105.
  7. TSH II/3.6., Kultaisen kartanon kuningas, s. *** / *** / *** / *** / 542-543; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1131.
  8. TSH III/5.2., Harmaa komppania, s. *** / *** / *** / *** / 810-813; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1132.
  9. TSH III/5.3., Rohanin kutsunta, s. *** / *** / *** / *** / 820-829; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1132.
  10. TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. *** / *** / *** / *** / 1175.
  11. Nomenclature s.v. Dunharrow (RC, s. 769).
  12. Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin, s. 153 (kuva 116).
  13. Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin, s. 154-156 (kuvat 117-121).
  14. Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin, s. 159 (kuva 124).
  15. Taru Sormusten herrasta Tolkienin silmin, s. 160.