Vanha metsä (TSH)

Kohteesta Kontuwiki

Vanha metsä[1] (engl. The Old Forest) on Tarun Sormusten herrasta luku I/1.6., siis Sormuksen ritarien ensimmäisen kirjan kuudes luku.[2]

Luvun tapahtumat

Sormuksen viejä Frodo Reppuli, hänen palvelijansa Samvais Gamgi (Sam) sekä Meriadoc Rankkibuk (Merri) ja Peregrin Tuk (Pippin) lähtevät Krikkolosta jatkamaan matkaansa kohti Rivendelliä. Välttääkseen Mustia ratsastajia he päättävät kulkea Bukinmaan takana avautuvan Vanhan metsän läpi. Fredegar Bolger jää Krikkoloon.[3]

Metsään päästyään hobitit huomaavat, että eteneminen on hankalaa; heistä tuntuu koko ajan, että heitä tarkkaillaan, ja puut näyttävät tukkivan heidän tiensä. Viimein he pääsevät kuitenkin Kokkoaukiolle, josta näyttää lähtevän selvä polku eteenpäin. Pian matkanteko muuttuu jälleen tukalaksi, mutta päästyään metsän keskellä kohavalle kukkulalle hobitit pääsevät tarkastelemaan ympäröiviä seutuja He päättävät välttää Halavaisen laaksoa, jota Merri pitää koko Metsän kummallisimpana paikkana.[4]

Jatkaessaan matkaa he huomaavat, että kulkeminen vasemmalle, pohjoiseen, osoittautuu yhä hankalammaksi ja näyttää siltä, että heitä ohjataan alaspäin ja oikealle. Lopulta he ovat menettäneet täysin käsityksen suunnastaan ja huomaavat saapuneensa Halavaisen rannalle. Joen rannasta löytyy polku, jota he lähtevät seuraamaan, mutta iltapäivän kuluessa heitä alkaa väsyttää yhä enemmän. Viimein kaikki muut nukahtavat joen varressa kohoavan suuren halavan juurelle paitsi Sam, joka pinnistelee pysyäkseen hereillä. Äkkiä hän kuulee loiskahduksen ja loksahduksen ja huomaa, että Frodo maaa vedessä suuren puunjuuren alla. Sam vetää Frodon rannalle ja hetken kuluttua he näkevät, että halava on nielaissut Pippinin kokonaan ja Merristä näkyvät enää jalat.[5]

Frodo ja Sam sytyttävät puun juurelle nuotion pelotellakseen puuta, mutta Merri huutaa sen sisältä, että puu uhkaa rusentaa hänet kahtia, jos tulta ei sammuteta. Frodo ja Sam tottelevat ja Frodo lähtee juoksemaan polulle huutaen samalla apua. Silloin hän kuulee laulua ja pian esiin tömistelee lumpeita kantava omituinen hahmo, jolla on keltaiset saappaat, sininen takki ja pitkä ruskea parta. Olento esittäytyy Tom Bombadiliksi ja lupaa auttaa hobitteja. Hän laulaa puun halkeamaan ja komentaa sitten puuta – jota hän nimittää Vanhaksi Halavaukoksi – vapauttamaan hobitit. Sitten hän vetää Merrin ulos halkeamasta ja pian Pippin pomppaa ulos toisesta halkeamasta.[6]

Tom kehottaa hobitteja seuraamaan häntä ja lähtee kulkemaan rivakasti polkua pitkin. Viimein he tulevat ulos metsästä ja näkevät ruohoisella kummulla talon, jonka valot vilkkuvat pimenevässä illassa. Talosta kuuluu kirkkaan äänen laulama laulu, ja hobitit astuvat talon kynnykselle.[7]

Luvun runot ja laulut

Kirjallisuutta

Viitteet

  1. Kirjoitusasu: "Vanha Metsä" (TSH, vuoden 2007 kolmiosaiseen laitokseen saakka); "Vanha metsä" (TSH, vuoden 2007 yksiosainen laitos).
  2. TSH I/1.6., Vanha metsä, s. 163-180 / 106-118 / 152-169 / 187-208 / 122-135.
  3. TSH I/1.6., Vanha metsä, s. *** / *** / *** / *** / 121-123.
  4. TSH I/1.6., Vanha metsä, s. *** / *** / *** / *** / 123-126.
  5. TSH I/1.6., Vanha metsä, s. *** / *** / *** / *** / 127-130.
  6. TSH I/1.6., Vanha metsä, s. *** / *** / *** / *** / 131-133.
  7. TSH I/1.6., Vanha metsä, s. *** / *** / *** / *** / 133-135.
  8. TSH I/1.6., Vanha metsä, s. 167-168 / 109 / 156 / 192 / 125.
  9. TSH I/1.6., Vanha metsä, s. 176, 176-177, 180 / 115, 117 / 164, 165, 168 / 203, 207 / 131, 132, 134.
  10. TSH I/1.6., Vanha metsä, s. 179 / 116 / 167 / 206 / 133.
  11. TSH I/1.6., Vanha metsä, s. 180 / 117 / 168-169 / 208 / 135.

Aiheesta muualla