Oe

Kohteesta Kontuwiki

Kirjainpari oe esiintyy sindarin kielessä esimerkiksi nimissä Nirnaeth Arnoediad, nibin-noeg ja Loeg Ningloron. Se voi tarkoittaa joko yksittäistä vokaalia tai diftongia.

Vokaali (œ)

Eräässä vaiheessa sindarin kuvitteellista historiaa kielen vokaalistoon kuului suomen ö:n kaltainen vokaali. (Ks. Sindar - jalo kieli: Äänneopin perusteet ja Vokaali O.)

Ainakin joissain käsikirjoituksissaan Tolkien merkitsi tätä äännettä kirjaimella œ, joka kuitenkin julkaistuissa teksteissä on korvattu digrafilla (kahden erillisen kirjaimen yhdistelmällä) oe. Tämä seikka on yksityiskohtaisesti dokumentoitu Tolkienin 30-luvun "etymologisen sanakirjan" (Etymologies) osalta, sillä tekstistä on saatavilla sekä Christopher Tolkienin toimittama versio The Lost Roadissa että Vinyar Tengwarin numeroissa 45 ja 46 (2003–2004) julkaistut täydennykset ja korjaukset, jotka perustuvat käsikirjoituksen perusteelliseen tarkasteluun.

Etymologiesin The Lost Roadissa julkaistussa tekstissä käsikirjoituksen æ-kirjaimet on säilytetty ennallaan (esim. muinaisnoldorin gæsra[1]). Sen sijaan alkuperäinen œ on korvattu digrafilla oe (esim. noldorin arnœdiad > painetun tekstin arnoediad[2]).[3] Syynä on oletettavasti ollut se, että käytetyssä fontissa kursiivi-æ ja -œ olisivat olleet lähes identtiset. (Julkaistuun tekstiin näyttää kuitenkin päässeen yksi œ: kannan NDER- kohdalla mainittu sana ndǣr on kannan NĪ¹- kohdalla kirjoitettu ndœ̄r, joskin kirjaimia on vaikea erottaa toisistaan. Kummassakin tapauksessa käsikirjoituksen kirjain on æ.)[4]

Muiden Christopher Tolkienin toimittamien teosten osalta ei ole käytettävissä vastaavaa tietoa sanojen alkuperäisistä kirjoitusasuista. The History of Middle-earthin teksteissä œ-vokaali näyttäisi olevan (aina?) kirjoitettu digrafilla, myös kieliä käsittelevissä teksteissä kuten Quendi and Eldarissa (esim. moerbin 'morbenit', goelydh 'noldor-haltiat'[5]). Voitaneen olettaa, että ainakin joissain tapauksissa alkuperäinen kirjoitusasu on ollut œ kuten Etymologiesissa. Parma Eldalamberonin numerossa 17 julkaistuissa Tolkienin kirjoituksissa kirjoitusasuna näyttää olevan œ, esim. gœlyð *'taruntietäjät, tietäjät', œryn, eryn 'metsä'.[6]

Helge Fauskanger huomauttaa, että julkaistu Silmarillion käyttää sekaisin arkaaisempia (œ-vokaalin sisältäviä) ja myöhäisempiä nimien muotoja: "Noldorin portti" on Annon-in-Gelydh, vaikka sanan golodh 'noldo' monikossa on aiemmin ollut œ aivan kuten sanassa arnœdiad 'lukematon', joka esiintyy taistelun nimessä Nirnaeth Arnoediad.[7] Hänen mukaansa tulisi siis kirjoittaa joko Arnediad ja -Gelydh tai Arnoediad ja -Goelydh.

Kirjoitusasu oe tarkoittaa luultavasti œ-vokaalia seuraavissa suomennetuissa teoksissa esiintyvissä nimissä:

Diftongi

Sindarissa on myös diftongi oe (kuten savolaismurteiden poeka jne.), jota Tolkien merkitsi digrafilla. (Ks. Sindar - jalo kieli: Diftongi AU.)

Kirjoitusasu oe tarkoittaa luultavasti diftongia seuraavissa suomennetuissa teoksissa esiintyvissä nimissä:

The Silmarillionin ääntämisohje

Silmarillionin englanninkielisessä alkuteoksessa hakemistoa edeltää ääntämistä koskeva huomautus, jossa Christopher Tolkien selittää joitain englanninkielisen lukijan kannalta ongelmallisia kohtia haltiakielten ääntämisessä. Suomennoksessa on ainoastaan lisätty lyhyt ääntämistä koskeva kappale itse hakemiston johdantoon. Ohjeissaan C. Tolkien kertoo, että OE tarkoittaa vokaaleista o ja e muodostuvaa diftongia, ja ilmoittaa esimerkkeinä sanat noegyth ja loeg. Tätä lienee kuitenkin pidettävä virheenä: sanassa loeg voi olla diftongi, mutta sanassa noegyth kirjainten oe täytyy mm. Fauskangerin mukaan tarkoittaa œ-vokaalia.

Viitteet

  1. S.v. GÁYAS-.
  2. S.v. NOT-.
  3. Sébastien Bertho (viestiä kommentoineet Carl F. Hostetter ja Patrick H. Wynne): "Addenda and Corrigenda to the _Etymologies_" clarifications (hyphens, æ/œ and other questions) (Lambengolmor 753).
  4. Diego Seguí (viestiä kommentoinut Carl F. Hostetter): On digraphs for (ae) and (oe) (Lambengolmor 759).
  5. HoME XI, s. 376, 379.
  6. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 139; J. R. R. Tolkien: "Eldarin Roots and Stems", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 153.
  7. TolkLang 26.01. Ks. myös hakusanat nedia-, arnediad ja golodh Hiswelókën sanakirjassa.
  8. Hiswelókën sanakirjan ääntämisohje (s.v. loeg; hakusana on yksikkö): [lˈɔɛg]. (Edition 2.0a - Lexicon 1.0.a3x.)
  9. Helge Fauskangerin artikkelissa "AE or OE? Tolkien's Hard Choice" annetaan epäsuorasti ymmärtää, että nimi sisältää diftongin oe.
  10. Hiswelókën sanakirjan ääntämisohje (s.v. naug): [nˈɔɛg].