Kontuwiki:Teehuone (käytännöt) 1

Kohteesta Kontuwiki

Teehuone: käytännöt
Kun kommentoit, älä merkitse muutosta pieneksi. Jos taas korjaat kommenttia, merkitse muutos pieneksi.

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Wikithainin virka

En tiedä pidättekö tästä uudesta "virkanimestä", mutta tein nyt aiemmin lupaamani uuden käyttäjäryhmän, johon ainakin tässä vaiheessa kuuluvat Harri Perälä ja Tik. Oikeudet ovat samat kuin peruskäyttäjällä, mutta seuraavat lisäykset ovat koodissa:

['Wikithain']['block'] = true;
['Wikithain']['delete'] = true;
['Wikithain']['move'] = true;
['Wikithain']['move-subpages'] = true;
['Wikithain']['protect'] = true;
['Wikithain']['rollback'] = true;
['Wikithain']['trackback'] = true;
['Wikithain']['upload'] = true;
['Wikithain']['reupload'] = true;
['Wikithain']['upload_by_url'] = true;
['Wikithain']['movefile'] = true;

Summamutikkaan suomentaen siis käyttäjän esto-oikeus, sivujen poisto-oikeudet, siirto-oikeudet, suojausoikeudet, massapalautusoikeudet, laajemmat tiedostojen lähetysoikeudet ja siirto-oikeudet. Pitäisi antaa ihan kohtuullinen määrä oikeuksia, jotka keventävät taakkaa pois minulta ja Dúnadanilta, jotka molemmat vietämme wikissä kuitenkin huomattavasti vähemmän aikaa. --Merri 15. helmikuuta 2011 kello 19.44 (EET)

Malline:TSH

Nyt kun tämä malline on tehty ja käytännön esimerkki on lytätty Galadriel-artikkeliin, niin vaikuttaako tuo siltä että se kannattaa laajentaa pysyväksi käytännöksi + lisätä kaikille suomennetuille kirjoille vastaavanlaiset mallineet? --Merri 22. helmikuuta 2011 kello 23.45 (EET)

Bongasin tämmöisiä käyttötapoja: Lähteenpiha, pitäisiköhän tehdä käytäntö, että jokainen sivuviittaus on oma viitteensä, eli yhdelle riville ei kasata useita eri sivunumeroita? Ongelmia se ainakin aiheuttaa siinä vaiheessa kun useampi sivuviittaus pitäisi olla useampaan kirjaan. --Merri 23. helmikuuta 2011 kello 08.56 (EET)
Minun puolestani malline voi olla vaikka kaikille lähteille, joille on lyhenne Viitteet-sivulla. Useampi sivu samasta luvusta (eli kuten Lähteenpihassa, jos ei oteta huomioon tekstiä numeroiden seassa) ei kai ole mikään ongelma mallineen kannalta? Jos tarvitsee luetella paljon sivuja monen luvun alueelta, merkintä voisi kenties olla jotain sellaista kuin {{TSH | lyhyt = joo | vapaateksti = blaa blaa}} joka tekee vain teoksen nimen/lyhenteen halutulla tavalla esitettynä ja lisää blaa blaan sen perään? Ainakin Silmarillionin ja KTK:n kohdalla voi olla hyödyllistä luetella esim. kaikki jonkun nimen esiintymät, koska suomenkielisiä hakemistoja ei ole. (Huonohko esimerkki: Vinyamar.) TSH-mallineesta vielä, että sivunumeroiden title-attribuutit eivät täysin auenneet minulle: onko "Ensimmäinen ja toinen yksiosainen laitos" oikein? --Harri Perälä 23. helmikuuta 2011 kello 21.28 (EET)
Jouduin pohtimaan noita laitoksia itsekin, ja tulin viitteet-sivun ja TSH-artikkelin antamien tietojen perusteella siihen johtopäätökseen, että ensimmäisen laitoksen yksiosaisen julkaisun sivunumerot ovat samat kuin toisen laitoksen yksiosaisen julkaisun sivunumerot. Sitten piti vielä miettiä lyhyet nimet noille, niin laitos1sivu = 1. laitoksen 3-osainen laitos, laitos2sivu = yksiosaiset 1. ja 2. laitokset... karkeaa yksinkertaistamista.

Mitä sivunumerointiin tulee, niin tuossa mallineessa voi toki merkata sivut myös tyylillä {{TSH | laitos3sivu = 123 – 125, 234 | laitos3sidsivu 234 – 236, 345 }}, eli sivunumeroiden ei tarvitse olla pelkkiä numeroita. Lisäksi vapaata tekstiä ei tarvitse syöttää mallineeseen, koska sen voi kuitenkin lisätä ref-tagiin itse mukaan: <ref>{{TSH | ... }} "tuossa tapahtuu sellaista jännää joka..."</ref> --Merri 23. helmikuuta 2011 kello 22.15 (EET)
Vapaasta tekstistä: ai juu, eipä tietenkään tarvitse tuollaista kenttää. Laitosten nimistä: yksiosainen ensimmäinen laitos ei minun nähdäkseni ole mahdollinen olio (alkuperäisessä laitoksessa oli kolme osaa, vuoden 1985 laitoksessa yksi osa). Kävisikö, jos laitoksista käytettäisiin (title-teksteissä ja luokkien nimissä) joko pelkkiä numeroita:
1. laitos
...
5. laitos
tai vuosilukuja:
Vuosien 1973–1975 laitos (luokka: TSH:n (1973–1975) sivunumero puuttuu)
Vuoden 1985 laitos
Vuoden 2002 laitos
Vuoden 2007 laitos (kolmiosainen)
Vuoden 2007 laitos (yksiosainen)
Numeroinnit ovat epävirallisia, mutta "toinen laitos" on jo käytössä, eikä sekään TSH-sivun perusteella kutsu itseään toiseksi laitokseksi. --Harri Perälä 26. helmikuuta 2011 kello 13.44 (EET)

Nimesin laitokset vuosilukujen mukaan ja piilotin luokat (lukijalle niistä ei liene iloa). Muutin myös lyhenteen TSH linkiksi TSH-artikkeliin, koska ainakin itse olettaisin asian olevan juuri näin. Jos meni huonompaan suuntaan, niin suhteellisen helpostihan nuo saa takaisin. --Harri Perälä 5. maaliskuuta 2011 kello 23.23 (EET)

Kokeilin tehdä yksinkertaisen viitemallineen Silmarillionille: Malline:Silm. Tyyli yrittää olla joten kuten yhteensopiva TSH-mallineen kanssa, mutta jos halutaan perinteinen, kompaktimpi tyyli, jossa luvut ovat pelkillä numeroilla, muuttaminen on melko helppoa. Lisäksi tarjolla olisi Malline:Lehtiviite, jota voisi käyttää pohjana usein viitattavien artikkelien omille mallineille, joista esimerkkinä Malline:WPP. --Harri Perälä 21. maaliskuuta 2011 kello 21.27 (EET)

Muillekin peruslähteille on nyt tehty mallineita, ja alkaa varmaankin olla aika päättää, otetaanko mallineet suositelluksi viittaamistavaksi, ja jos otetaan, miten esimerkiksi parametrien tai mallineiden nimet pitäisi yhtenäistää. Myös lukijalle näkyvää muotoilua kannattaa toki säätää, jos on tarvetta, mutta sitä pystyy onneksi muuttamaan myös jälkikäteen. Tässä yhteenveto tämänhetkisten mallineiden käytöstä:

--Harri Perälä 3. toukokuuta 2011 kello 19.02 (EEST)

Jatkoa

Ennen kuin unohtuu kokonaan kommentoida, niin kannatan muutosta "sivu" > "s." kaikille viitemallineille. Lukujen numeroiden näyttämisestä minulla ei ole erityistä mielipidettä, mutta sekin olisi toki syytä olla suunnilleen yhdenmukaisesti kaikissa mallineissa. --Harri Perälä 20. lokakuuta 2011 kello 02.09 (EEST)

A. Nykyiset (16.11.2011)

B. Perinteinen tyyli

C. Lukujen nimet

Tuossa yllä on siis muistin virkistykseksi mallineiden tila marraskuulta sekä pari luonnosta siitä, miten mallineiden tyyliä voisi yhtenäistää. Myös esim. nykyisen TSH-mallineen yleistäminen jollain tavalla muihin mallineisiin käy toki minulle.

Ehkä tärkeämpi kysymys on kuitenkin, mikä on jatkossa suositeltava tapa merkitä lähteet ja miten se huomioidaan vanhojen sivujen päivitysprojektissa. Yksi mahdollisuus voisi olla, että mallineiden käyttäminen on suositeltu tapa, ja vanhojen sivujen perinteiset viitteet pyritään korvaamaan mallineilla. Tämä voisi pitkällä aikavälillä lisätä yhtenäisyyttä, mutta vanhojen viitteiden korvaaminen mallineilla on työlästä ja virhealtista puuhaa. Jos taas tehdään niin, että käsin kirjoitettuja viitteitä ja viitemallineita käytetään oman maun mukaan sekaisin, näiden olisi ehkä syytä näyttää mahdollisimman paljon samalta, jotta merkintöjen kirjavuus ei ainakaan häiritsevästi lisääntyisi. --Harri Perälä 10. joulukuuta 2011 kello 22.15 (EET)

Kyllähän nuo mallineet lienevät yhtenäisin tapa ja sisältävät informaatiotakin mukavasti (pidän erityisesti TSH-mallineesta, jossa sivunumerosta näkee, mihin laitokseen se viittaa, vaikka ei muistaisikaan, mikä laitos esim. se numerorimpsun kolmas on...), ongelmana voisi olla vain se, että useampi lähde samassa loppuviitteessä tuottaa kovin pitkän rimpsun lukujen nimineen. Mutta ei se oikeastaan ole mikään ongelma, pieni ulkonäkökysymys vain joissakin viitteissä. Muuttaminen toki vie aikaa, mutta hiljaa hyvä tulee. --Tik 10. joulukuuta 2011 kello 22.44 (EET)
Päivitin lähteistysohjetta ja päivitysprojektin ohjetta niin, että mallineet ovat nyt suositeltava tapa viitata peruslähteisiin ja vanhojenkin viitteiden korvaaminen mallineilla on toivottavaa. Onko tämä ok? --Harri Perälä 13. joulukuuta 2011 kello 01.58 (EET)

Käytännöistä sopiminen

Tällainenkin asia olisi ehkä syytä ratkaista: jos jatkossa otetaan käyttöön kirjallisessa muodossa olevia sääntöjä ja suosituksia, miten niistä päätetään? Mieleen tulevia malleja:

  1. ei mitään erityistä menetelmää, käyttäjät sopivat asiat kuten parhaaksi näkevät – suunnilleen nykyinen malli
  2. tietyt ihmiset nimetään tekemään päätöksiä – Merrin malli?
  3. jonkinlainen versio en-Wikipedian RFC-prosessista[1] – muistuttaa käytännössä äänestystä, mutta tulosta ei ratkaista mekaanisesti ääniä laskemalla, vaan jostain ilmestyy "independent editor", joka tulkitsee kansan tahdon
  4. äänestys.

Menetelmästä riippumatta on varmaan syytä pyrkiä siihen, että uusista sääntöehdotuksista tiedotetaan jossain vakiopaikalla, niin että niihin pystyy ottamaan kantaa, vaikka ei seuraakaan wikiä koko ajan. Lisäksi lienee selvää, että pienempiä muutoksia voi kaikissa malleissa tehdä sääntöjä kuvaaviin sivuihin ihan terveen järjen mukaan. --Harri Perälä 21. maaliskuuta 2011 kello 00.20 (EET)

Kirjoitin yhden konkreettisen ehdotuksen, joka muistuttaa lähinnä vaihtoehtoa 3. Malli on luonnollisesti turhan raskas nykyisiin käyttäjämääriin nähden, mutta voisin olla valmis tuollaista kokeilemaan. Olennaista ehdotuksessa on muodollinen välittäjän rooli, jonka on tarkoitus välttää epämääräiset lopputulokset (ratkaisu on joko kyllä tai ei) sekä äänestyksiin liittyvä byrokratia ja tekniset ongelmat ("äänioikeus" on kaikilla, ja malli luottaa ihmisen tekemään tulkintaan äänten laskemisen sijaan). Mainittakoon, että kaikki katsastamani pikkuwikit, joissa jotain muodollista päätöksentekoa on, näyttävät suosivan äänestystä. Myös suomenkielinen Wikipedia käyttää ymmärtääkseni enemmän äänestyksiä kuin engl. WP.
Jotta pitkäksi venähtänyt käytäntöjen luonnostelu ei piinaisi kansaa enää loputtoman pitkään, tiedustelen kohta, mitä tehdään Merkitse lähteet- ja Tyyliopas-ehdotusten kanssa. Mutta sitä ennen olisi vielä mahdollisuus kommentoida säännöistä sopimisen sääntöjä: haluaako joku käyttää jotain tiettyä mallia? --Harri Perälä 3. huhtikuuta 2011 kello 00.24 (EEST)
Tuo ehdotus on mielestäni hyvä ja kannatettava. --Tik 3. huhtikuuta 2011 kello 01.44 (EEST)
Vaikka ehdotuksella ei olekaan kovin laajaa tukea, tulkitsen tämän niin, että tuo sivu (lopullinen nimi Kontuwiki:Käytännöt) on nyt voimassa. Käsittääkseni tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa: 1) Vakiintuneita toimintatapoja pitää kunnioittaa ihan niin kuin ennenkin, vaikka niitä ei olekaan käytäntösivuksi kirjattu. 2) Toisaalta nyt on olemassa (periaatteessa) yhteisön hyväksymä tapa luoda sääntöjä, joten kaikkien on suositeltavaa käydä vastustamassa sellaisia ehdotuksia, joita eivät halua noudattaa. 3) Jos jatkossa käydään aiheesta lisää keskustelua ja todetaan, että Käytännöt-käytäntö ei ole hyvä, se pitäisi kai lainkuuliaisuuden nimissä poistaa tai korvata käyttäen sen itsensä kuvaamaa menettelyä. --Harri Perälä 8. huhtikuuta 2011 kello 19.49 (EEST)
Tälle prosessille ei ole ollut viime vuosina käyttöä, joten katsoin parhaaksi merkitä sivun Kontuwiki:Käytännöt arkistoiduksi. Jos joskus tulevaisuudessa on tarvetta kirjoitetuille säännöille, niin tämäkin ehdotus voidaan toki herättää henkiin. --Harri Perälä (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 00.57 (EEST)

Tekstin muotoilu

Nyt kun paikalla on poikkeuksellisen paljon muokkaajia, voitaisiinko tehdä päätös siitä, että kaikki käyttäisivät jatkossa samaa tyyliä tekstin muotoilussa? Kysymys on siis siitä, käytetäänkö MediaWikin omaa merkkausta ('''lihavointi''') vai HTML:ää (<b>lihavointi</b>).

Syitä yhtenäistää merkinnät:

  1. Nykyään wikiteksti näyttää todella sekavalta, kun merkkaustyyli voi vaihtua saman virkkeen sisällä.

Syitä jatkaa entiseen tapaan:

  1. Ei vaadi keneltäkään toimenpiteitä.
  2. Lähitulevaisuudessa saatetaan ottaa käyttöön VisualEditor tai joku vastaava wysiwyg-editori, jolloin wikitekstiä ei tarvitse nähdä jos ei välttämättä halua.

Jos tyyli yhtenäistetään, syitä valita MediaWikin hipsumerkinnät:

  1. Todennäköisesti yleisin tyyli MediaWiki-pohjaisissa wikeissä, tuttu mm. Wikipedioista.
  2. Useimmat asiat tehdään jo nyt MW-merkkauksella, vaikka HTML:kin toimisi monessa tapauksessa.

Syitä valita HTML-tagit:

  1. Todennäköisesti yleisin tyyli Kontuwikin artikkeleissa tällä hetkellä.
  2. Kenties tuttu sellaisillekin, jotka eivät ole koskaan käyttäneet MediaWikiä.

Jos yhtenäistämisellä on periaatteessa kannatusta, mikä olisi sellainen päätöksentekotapa, että mahdolisimman moni olisi valmis noudattamaan päätöstä? --Harri Perälä (keskustelu) 30. elokuuta 2014 kello 23.14 (EEST)

En oikein muista, miksi olen alkanut käyttää pääasiassa HTML-tageja, mutta ovathan nuo MW-hipsut helpompia ja nopeampia. Tosin HTML-merkinnät erottuvat selvemmin wikitekstissä, jos se nyt on mikään syy niitä käyttää, eivät ne niin paljon selvemmin erotu. Vaan omasta puolestani voisin hyvinkin siirtyä MW-merkintöihin. HTML-tageja on tosin (myös omilta jäljiltäni) sangen runsaasti, niitä ei varmaan voi siivota millään koodauksen mahtikäskyllä, joten sekavuuteen lienemme tuomittuja pitkäksikin aikaa... --Tik (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 01.29 (EEST)
Minä olen jokseenkin laitostunut Wikipedian käytäntöihin, taisin tässä viime päivien muokkauspiikkini joukossa jonkun html-muotoilunkin tosiaan vaihtaa hipsumerkinnäksi sen suuremmin miettimättäkään. Mutta pitäisihän minun osata sopeutua käyttämään html-merkintöjäkin, jos sellaisesta sovitaan. Ainakin minulla Firefoxia käyttäessä Kontuwikin muokkausikkunassa on sellainen fonttityyppi, jossa hipsut erottuvat toisistaan todella huonosti, ovat aivan kiinni toisissaan. Liekö vikaa vain jossakin oman koneeni asetuksissa? – Haltiamieli (keskustelu) 31. elokuuta 2014 kello 13.14 (EEST)
Yhtenäiseen tyyliin siirtyminen ei tosiaan vaikuttaisi lyhyellä aikavälillä olemassa olevaan koodiin, mutta pitäisin muutosta silti parannuksena. Minulla ei ole tainnut olla ongelmia heittomerkkien näkyvyydessä tässä wikissä (Firefoxia ei tosin ole juuri nyt asennettuna).
Kaikki tähän asti osallistuneet ovat ilmeisesti valmiita vaihtamaan omaa tyyliään tarvittaessa. Enemmistön tahdon mukaanko mennään, vai pyydetäänkö esimerkiksi Merriä ratkaisemaan asia diktaattorin päätöksellä? Itse olen siis enemmän MediaWiki-merkkauksen kannalla. --Harri Perälä (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 00.49 (EEST)

Mikäs tämän suhteen on tilanne? Tulkitsenko oikein, että Tik on jo siirtynyt käyttämään hipsuja, jolloin on epätodennäköistä, että HTML saa enää kannatusta? Voiko tämän kirjata kaikkia wikin käyttäjiä koskevaksi suositukseksi? --Harri Perälä (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 22.27 (EEST)

Ymmärsin, että näin olisi parempi. Koetan käyttää hipsuja jos muistan ja muutan hölömölöt hipsuiksi jos jaksan. Omasta puolestani voi kirjata suositukseksi. --Tik (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 23.04 (EEST)
Tyylioppaassa on nyt maininta, jonka mukaan vanhoihin muotoiluihin koskemista ei vaadita eikä kiellettä. --Harri Perälä (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 01.26 (EEST)

Viitteiden fonttikoko

Minua on jotenkin häirinnyt (en toki ole menettänyt yö- enkä päiväuniani asian vuoksi) se, että loppuviitteet ovat yhtä suurella fontilla kuin artikkelin teksti. Laitoin kokeeksi artikkeliin Imrahil small-tagit viitteet-mallineen ympärille, joten fontti siitä hieman pieneni. Näyttääkö paremmalta? Voisi kenties olla vielä hieman pienempääkin? Kannatetaanko muutosta?

Huom. Jos viitteiden fonttipienennykseen ryhdytään, se varmaan tapahtuu mallinetta muokkaamalla eikä small-tageilla jokaiseen artikkeliin, joten tuo Imrahil on vain poistettava kokeilu. --Tik (keskustelu) 22. elokuuta 2015 kello 08.33 (UTC)

Ehdotus on mielestäni ihan kannatettava. Ainakin minun näytölläni viitteet ovat vähän pienempinäkin vielä ihan luettavia. – Haltiamieli 28. elokuuta 2015 kello 02.56 (UTC)
Eli jos vielä hieman lisää kannatusta löytyy tai jos ainakaan kukaan ei vastusta, joku taitava (en siis minä) voisi varmaan hoitaa viitteet-mallineen muokkaamisen niin, että viitteistä tulee sopivan pieniä. --Tik (keskustelu) 28. elokuuta 2015 kello 05.57 (UTC)
Merri on aikanaan poistanut Viitteet-mallineelta font-size: smaller -tyylin [2], joten ehkä kannattaa kysyä siltäkin suunnalta kommenttia, ettei mene edestakaisin vaihteluksi. Minun silmääni kumpikin tyyli näyttää ihan kelvolliselta. --Harri Perälä (keskustelu) 30. elokuuta 2015 kello 17.14 (UTC)

Ajatusviivat

Pitäisikö sopia, kirjoitetaanko N-viiva wikitekstiin sellaisenaan vai &ndash;-entiteetillä? Kysyn siksi, että olen nähnyt näitä muutettavan sekä yhteen että toiseen suuntaan (jälkimmäisessä esimerkissä kohdassa "sindariin – kieleen, jolla"). Ajatusviiva taitaa olla ainoa laajasti käytetty merkki, jota on kirjoitettu kahdella tavalla, mutta kysymys koskee toki muitakin vastaavia tapauksia, jos niitä on. --Harri Perälä (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 15.57 (UTC)

Vetoan omalta osaltani jälleen Wikipedia-laitostuneisuuteen. Molemmissa merkintätavoissa on puolensa. Html-koodi tekee muokkaustilassa kiistattoman selväksi mistä on kyse (jos tietää, mistä on kyse), ainakin joillakin selausasetuksilla muistaakseni yhdysmerkki ja ajatusviiva voivat muokkaustilassa näyttää perin juurin samanlaisilta. Toisaalta itse merkin käyttäminen tekee muokkaustilan koodista helppolukuisempaa, mikäli yhdysmerkit ja ajatusviivat erottuvat toisistaan. Ei varmaan kumpaakaan tapaa kannata suoranaisesti kieltää, semminkin kun ajatusviivaa ei kaikilta näppiksiltä saa aivan kätevästi, mutta toki toista voidaan suosia. – Haltiamieli 7. elokuuta 2016 kello 20.23 (UTC)
Minä olen käyttänyt & n d a s h ; -ajatusviivaa vain siksi, etten ole osannut tehdä sitä näppäimistöltä. Lopputulos lienee tärkein; onko hyviä syitä siihen, että toisesta täytyisi luopua / lakata sitä käyttämästä? --Tik (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 11.58 (UTC)
Ihan hyvin voidaan minusta pitää molempia tasa-arvoisina. Silloin ei liene järkevää muuttaa artikkeleissa jo olevia merkkejä kumpaankaan suuntaan, ellei sitten pyri siihen, että yhdessä artikkelissa on vain yhtä tapaa. Olen itse käyttänyt SFS 5966 -näppäimistöasettelua, jolla saa melko helposti kirjoitettua ajatusviivat samoin kuin ethit, thornit ja useimmat muut tolkienkirjaimet. --Harri Perälä (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 18.40 (UTC)

Välilyönnit nimikirjainlyhenteisiin

Kun nyt on keskusteltu erilaisista pienistä tyyliseikoista, ehdottaisin että siirtyisimme käyttämään välilyöntejä etunimien kirjainlyhenteissä, siis J.R.R. Tolkien -> J. R. R. Tolkien, C.S. Lewis -> C. S. Lewis jne. Tämä on esim. Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan (s. 144) ohjeistama tapa. – Haltiamieli 10. elokuuta 2016 kello 10.05 (UTC)

Haltiamieli on täysin oikeassa; olisiko jokin helppo tapa vaihtaa kaikki? Etunimikirjainrykelmiä löytyy satunnaisista tapauksista kahden edellämainitun lisäksi erinäinen ja tuntematon määrä, siis lähinnä mainintoina muissa artikkeleissa, sangen rajallisesti artikkelien nimissä. (Typografisesti tosin J.R.R. on hieman siistimpi kuin J. R. R.). --Tik (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 12.00 (UTC)
Jos innostuisi askartelemaan, voisi tietysti tehdä botin, joka noita muuttelisi. Sellaisiahan meillä ei vielä olekaan ollut. --Harri Perälä (keskustelu) 10. elokuuta 2016 kello 18.40 (UTC)
Voisin joskus ensi viikolla kokeilla tehdä tunnuksen bottikäyttöön ja lisätä välilyönnit ainakin osaan tapauksista. Aion toki pyytää vielä erikseen siunausta, ennen kuin alan tekemään mitään massa-ajoja. Mutta pitäisikö lisätä ihan vain tavalliset välilyönnit: [[J. R. R. Tolkien]] (J. R. R. Tolkien), vai saman tien jotain jotain sellaista kuin: [[J.&#8239;R.&#8239;R.&nbsp;Tolkien]] (J. R. R. Tolkien)? Jälkimmäisessä versiossa on käytetty sitovia välilyöntejä, viimeisen pisteen jäljessä tavallista (&nbsp;) ja muiden jälkeen ohuketta (&#8239;), jonka selaimet todennäköisesti näyttävät aavistuksen tavallista väliä kapeampana. Wikikoodista tulee näin aika hankalan näköistä, enkä tiedä, näkyykö sitova ohuke varmasti kaikissa ympäristöissä järkevästi. Wikilinkin sisällä nuo kuitenkin toimivat välilyönnin tavoin, joten linkkejä ei tarvitse erikseen huomioida. --Harri Perälä (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 18.59 (UTC)
Ajattelin tehdä seuraavanlaisen muokkauksen: muuta kaikki J.R.R. Tolkienit J. R. R. Tolkieneiksi niissä artikkeleissa, jotka linkittävät artikkeliin J.R.R. Tolkien (noin 700 kpl). Muutos ei koskisi mitään muuta nimeä eikä vaikuttaisi muualle kuin artikkeliavaruuteen. Jos kukaan ei erityisesti kannata edellä mainittuja sitovia välilyöntejä, käyttäisin perinteisiä, tavallisia välilyöntejä. Bottia on toistaiseksi koekäytetty sivuilla Rutimo ja Westron. Onko tämä ok? Jos mitään kamalaa ei tapahdu, voidaan myöhemmin katsoa, kannattaako jäljelle jääneitä tapauksia muuttaa automaattisesti. Tein myös tekniikkateehuoneeseen oman paikan bottiasioille, jos tulee joskus vielä tarvetta. --Harri Perälä (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 19.00 (UTC)
Minun puolestani täysin ok. Laita vain golemisi liikkeelle! --Tik (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 20.38 (UTC)
Laitoin päivitystä alkuun. Nyt kun Merri lisäsi botin asianmukaiseen ryhmään, sen muokkaukset merkitään bottimuokkauksiksi, joten ne eivät näy tuoreissa muutoksissa, ellei "Näytä botit" ole päällä. Tuli tosin heti sellainen ongelma mieleen, että nyt esimerkiksi linkit artikkeliin The J.R.R. Tolkien Companion and Guide muutetaan linkeiksi olemattomaan artikkeliin The J. R. R. Tolkien Companion and Guide. Jos teosten nimiä ei ole tarkoitus muuttaa välilyönnilliseen muotoon, ne pitäisi jotenkin huomioida erikseen. Voi tosin olla helpompaa korjata virheet jälkikäteen. --Harri Perälä (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 19.10 (UTC)
Nyt on Tolkien-artikkeliin linkittävät artikkelisivut ja lisäksi vielä luokkasivut käyty läpi. Koska J.R.R.:ää on kuitenkin jonkin verran jäljellä sekä alla mainituissa Companion and Guide -viitteissä että erinäisillä muilla sivuilla, kannattaisi ehkä käydä vielä noita loppujakin botilla läpi. Ymmärsinkö oikein, että välilyönnit on tarkoitus lisätä kielilinkkejä lukuun ottamatta kaikkialle, myös englanninkielisiin teosten nimiin? --Harri Perälä (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 17.57 (UTC)
Eikö se olisi johdonmukaisinta - tavallaan - vaikka kirjojen itsensä kannessa näyttääkin olevan välilyönnitön lyhenne? --Tik (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 19.28 (UTC)

Muutettavat artikkelit

Eipä niitä J.R.R.-artikkeleita kovin monta liene:
P.S. J.R.R. on jätettävä yhteen ryhmään: kielilinkkeihin Tolkien Gatewayn artikkeleihin, mutta korjataan sittemmin --Tik (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 04.28 (UTC)
Nykyisillä asetuksilla botin pitäisi jättää interwiki-merkinnät rauhaan, samoin kaikki {{ mallinetagien }} sisällä oleva teksti. Jos jossain [[Luokka: ...]]-merkinnässä esiintyisi J.R.R. Tolkien -teksti, se toisaalta taas muutettaisiin. --Harri Perälä (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 18.48 (UTC)

englanninkieliset nimet / ohjaukset.

Kannattaako jatkaa Deviladyn aloittamalla tiellä vai lopettaa heti? Eli tehdäkö ohjaussivut asioiden englanninkielisistä nimistä suomenkielisiin artikkeleihin tyyliin "Pipe-weed" > "Piippukessu"? Voisi olla hyödyllistä, kenties? --Tik (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 11.07 (UTC)

Ideana tuohon Pipe-Weed -ohjaussivuun oli se, että jos joku ulkomaalainen haluaa löytää piippukessu-artikkelin niin pipe-weed sivulta hän pääsee suomenkieliseen artikkeliin.
Jaa... Olihan tuo ihan hyvä ajatus Deviladylta, niin että voisin jopa kannattaa jatkamista. Samvais Gamgi (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 12.24 (UTC)
Kannatusta --VeVe (palsta) 12. huhtikuuta 2019 kello 07.46 (UTC)
En oikein osaa sanoa. Nykyäänkin haku englanninkielisellä nimellä löytää yleensä oikean artikkelin, koska nimi on mainittu tekstissä. Suurin ero nykyiseen olisi kai se, että hakukentän ehdotuksissa näkyisi myös englanninkielisiä ohjaussivuja. Niistä tuskin on kovin paljon häiriötä, mutta eipä niille taida olla suurta tarvettakaan. --Harri Perälä (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 19.34 (UTC)
Näin ulkopuolisena voinen kai sanoa: Jatkoon. Saruman (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 10.17 (UTC)

TSH:n luvut

Onko olemassa jotain käytäntöä sille, että Taru sormusten herrasta-kirjan lukuja koskevat artikkelit ovat tällaisia, kuten: Boromirin lähtö (TSH)? Miksi niiden lopussa on aina sulkeissa TSH-teksti? Samvais Gamgi (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 12.43 (UTC)

Sulkeet ovat varmaan siksi, että Kontuwikissä on kolmen eri kirjan luvuista artikkeleja. HLT, Silmarillion ja Taru sormusten herrasta. --VeVe (palsta) 12. huhtikuuta 2019 kello 06.39 (UTC)
Tärkein syy on se, että monien lukujen nimi on myös jokin henkilö, paikka tai tapahtuma, vrt. esim. Lothlórien (TSH) / Lothlórien tai Minas Tirith (TSH) / Minas Tirith. Ja vaikka kaikissa luvuissa tähän ei olisi tarvetta (esim. Boromirin lähtö (TSH)) johdonmukaisuuden vuoksi kaikki on nimetty samalla tavalla. Ohjaussivu pitäisi löytymän (ellei ole unohtunut tehdä) kuitenkin ilman TSH-liitettä: Boromirin lähtö. --Tik (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 07.40 (UTC)

Alaotsikot teosartikkelien nimissä

Löysin meiltä kahta tai tarkkaan ottaen neljää eri tapaa erottaa otsikko ja alaotsikko:

Olisiko näissä yhtenäistämisen varaa vai kuuluuko tiettyyn nimeen tietty merkki? --Harri Perälä (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 15.38 (UTC)

Neljä erilaista tapaa on kieltämättä kiusallisen paljon. Olisi vielä ainakin David Dayn Tolkien : tarujen taustaa, jos siitä olisi artikkeli. Mitä viivoihin tulee, pitkä ajatusviiva olisi toki kauniimpi (ja oikeampi tässä tarkoituksessa) kuin lyhyt yhdysviiva, joten niitä ei tarvitsisi olla kahta erilaista, eli kahdessa ylimmässä: J. R. R. Tolkien – elämäkerta ja Tolkien – elämä ja teokset, jos viivoista ei luovuta. Mutta oikeastaan niistä pitäisi luopua, sillä kirjastojen luettelointisääntöjen mukaan alanimeke erotetaan päänimekkeestä irrallisella kaksoispisteellä niin kuin on asianlaita yllä olevista esimerkeistä viimeisessä. Eli pitäisi olla: J. R. R. Tolkien : elämäkerta ja Tolkien : elämä ja teokset. (Kirjan Tolkien : elämä ja teokset kannessa näkyy muuten viiva alanimekkeen edessä, miten lieneekään kirjan sisällä. Ensisijainen luetttelointiperuste on nimekesivu, kannessa on aina toisinaan jotain muuta.)
Huom. Uuden laitoksen myötä Carpenterin teoksen kirjoitusasu on nyt: J. R. R. Tolkien: Elämäkerta.
Mitä tulee McIlwainen teokseen, kaksoispiste on täysin omaa syytäni – luulin todella, että kaksoispiste kuuluu päänimekkeeseen, mutta kun tarkastin asian Fennicasta, huomasin siellä seisovan näin: Tolkien : mies joka loi Keski-Maan. Eli kirjan varsinainen nimeke on Kansalliskirjaston mukaan Tolkien ja mies joka loi Keski-Maan on alanimeke. Ja alanimeke alkaa aina pienellä alkukirjaimella, jos sen ensimmäinen sana ei ole erisnimi tai jos nimekkeen kieli ei vaadi isoa alkukirjainta. Suomen kieli ei vaadi.
Käytännöllisyysnäkökohtia: Jos siirrymme noudattamaan pää- ja alanimekkeen erottelua, meillä olisi kaksi kirjaa, joiden nimi on Tolkien ja yksi jonka nimi on J. R. R. Tolkien. Nehän menevät sekaisin keskenään ja mm. artikkelin J. R. R. Tolkien kanssa, joten alanimeke on ehdottomasti otettava mukaan artikkelin nimeen. Mutta olisiko kaksoispiste sovelias tapa erottaa nimekkeet toisistaan niin kuin viimeisessä esimerkissä? Ei se kai kovin pahaltakaan näytä, ja ainahan voi tehdä ohjaussivuja. Joten voisin hyvinkin kannattaa yhdys- ja ajatusviivoista ynnä päänimekkeeseen liimatuista kaksoispisteistä luopumista.
Sitten vielä tämmöinen: Tapa käyttää kaksoispistettä luetteloinnissa ei mielestäni oikein istu tekstiin, jossa kirjan nimeä käytetään. Tik (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 16.57 (UTC)
Muuten en osaa ottaa kantaa, mutta jos välilyönnillistä kaksoispistettä käytetään lähinnä vain kirjastojen tietokannoissa, sitä on ehkä parempi välttää muualla. Suomenkielisessä Wikipediassa ei ole nähtävästi päästy yksimielisyyteen ajatusviivan ja kaksoispisteen paremmuudesta, mutta välilyönnin lisäämistä kaksoispisteen edelle on paheksuttu (esim. 2009). Niin ja viides tapahan olisi sitten piste: Tolkien. Mies joka loi Keski-Maan. --Harri Perälä (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 17.02 (UTC)

Viitteiden koko

Muokkasin kokeeksi viitteet-mallinetta niin, että kaikissa artikkeleissa viitteet ovat tekstiä pienemmällä fontilla. Näyttääkö nyt paremmalta vai pahemmalta? Tähän jos voisin pyytää kommentteja sen selvittämiseksi, lopetetaanko kokeilu vai jätetäänkö tällaiseksi. --Tik (keskustelu) 17. kesäkuuta 2020 kello 20.18 (UTC)

Minusta voi olla noin, ei ole vahvaa näkemystä suuntaan eikä toiseen. Minun tavallisessa selausympäristössäni viitteiden koko alkaa olla vähän siinä rajoilla, alkaako lukeminen rasittaa silmiä. Jos muutos säilytetään, toteutus pitäisi ehkä tehdä muuten kuin small-elementillä (joka ei saisi sisältää listoja). --Harri Perälä (keskustelu) 18. kesäkuuta 2020 kello 21.31 (UTC)
Kieltämättä näyttää tosi pieneltä kun katsoo puhelimen näytöltä. Ehkä olisi syytä jättää muuttamatta, turhaa hankaloittaa lukemista. —Tik (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 19.32 (UTC)
Noudettu kohteesta ”https://kontu.wiki/w/index.php?title=Kontuwiki:Teehuone_(käytännöt)_1&oldid=87598”