Dor Firn-i-Guinar
Dor Firn-i-Guinar eli "Elävien kuolleiden maa"[1] (engl. Land of the Dead that Live) on nimitys, jota käytettiin Adurantjoen saaresta Tol Galenista ja sitä ympäröivästä seudusta Ossiriandissa, kun Beren ja Lúthien asuivat siellä palattuaan kuolleista.[2] Siellä syntyi heidän poikansa Dior Eluchíl,[3] ja Lúthien kantoi siellä kaulassaan Nauglamíria, johon oli kiinnitetty Morgothilta otettu Silmaril, ja sen ansiosta maa oli hetken "kuin kuva valarin maasta, eikä ole toista seutua joka olisi sen jälkeen ollut yhtä kaunis, yhtä hedelmällinen, yhtä valoisa".[4] Tuo aika päättyi kuitenkin Lúthienin ja Berenin kuolemaan, josta saatiin tietää, kun lähetti toi Silmarilin heidän pojalleen Diorille Doriathiin.[4]
Tol Galenin seutu saattoi säästyä Vihan sodan aiheuttamilta mullistuksilta, koska ainakin osa Ossiriandista jäi jäljelle,[5] mutta kolmannen ajan Keski-Maata esittävässä kartassa ei näy sitä eikä Gelionia tai sen sivujokia.[6] Joka tapauksessa Dor Firn-i-Guinarin kauneus haihtui Lúthienin poismenon myötä.
Nimestä
Sindarinkielisen nimen Dor Firn-i-Guinar osat ovat:
- dor – 'maa' (meren vastakohtana).[7]
- Firn – 'kuolleet'.[8]
- i – relatiivipronominina käytetty määräinen artikkeli.[9]
- Guinar – 'elävät, ovat elossa'.[10]
Dor Gyrth i chuinar
24. tammikuuta 1972 pojalleen Michaelille kirjoittamassaan kirjeessä Tolkien muistelee edellisvuonna kuollutta puolisoaan Edithiä ja kirjoittaa: "tällä Berenillä ei ole – – myöskään Dor Gyrth i chuinaria, elävien kuolleitten maata".[11] Myöhäinen nimiasu poikkeaa Silmarillionissa julkaistusta siten, että 'kuolleet' on sindariksi gyrth[12] ja verbi cuinar on saanut nasaalimutaation.[13]
Viitteet
- ↑ Kirjoitusasu: "Elävien Kuolleiden Maa" (Silmarillion, vuoden 1978 laitos); "Elävien kuolleiden maa" (Silmarillion, vuoden 2018 kuvitettu laitos). Ks. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 235 / 188; Silm. 22, Doriathin tuho, s. 297 / 188 (vuoden 1978 laitoksen kirjoitusasu ...Kuolleitten...); Silm., Hakemisto, s. 399 / 338 (s.v. Dor Firn-i-Guinar).
- ↑ Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 235 / 188.
- ↑ Silm. 22, Doriathin tuho, s. 296-297 / 240.
- ↑ 4,0 4,1 Silm. 22, Doriathin tuho, s. 297 / 240.
- ↑ Silm. 24, Eärendilin matka ja Vihan sota, s. 317 / 259; Silm., Akallabêth, s. 355-356 / 295-296.
- ↑ TSH, Karttaliite (kartta: Keski-Maan läntiset osat kolmannen ajan lopulla).
- ↑ Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 433 / 376 (s.v. dôr).
- ↑ Monikkomuoto sanasta fern 'kuollut'. Etymologies s.v. PHIR- (HoMe V, s. 381).
- ↑ Etymologies s.v. I- (HoMe V, s. 361). Ks. myös: Sindar - jalo kieli: Artikkelit (luvun viimeinen kappale).
- ↑ Etymologies s.v. KUY- (HoMe V, s. 366). Juuresta on peräisin noldorinkielinen verbi cuino 'olla elossa'. Monikkomuoto cuinar (Sindar - jalo kieli: Verbit, ks. johdannon loppuosan kohtaa Suffiksit) on tässä muodossa guinar relatiivipronominin i aiheuttaman "pehmeän mutaation" vuoksi. (Ks. myös: David Salo, A Gateway to Sindarin, s. 73-74.)
- ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 522 (kirje 332).
- ↑ Monikkomuoto sanasta gorth 'kuollut' (< √ŋGUR1). Ks. David Salo, A Gateway to Sindarin, s. 308, vrt. s. 259, 373. Tolkienin teksteissä sanan gorth merkitykseksi annetaan vain 'kauhu' (HoMe XI, s. 415), mutta merkitys 'kuollut, vainaja' esiintyy myös nimessä Tyrn Gorthad 'Hautakerot'.
- ↑ Helge Fauskangerin selitys, ks. Sindar - jalo kieli: Konsonanttimutaatiot, erikoistapauksia: nasalisoitujen klusiilien kehitys (viimeinen kappale ennen seuraavaa väliotsikkoa).
