Pajukedoilla Tasarinanin kuljin kevätaikaan

Kohteesta Kontuwiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pajukedoilla Tasarinanin kuljin kevätaikaan (engl. In the willow-meads of Tasarinan I walked in the Spring) on laulu, jonka Puuparta-entti lauloi Meriadoc Rankkibukille ja Peregrin Tukille 29. helmikuuta 3019 ka.[1] kantaessaan heitä kohti ent'asumustaan.[2]

Puuparta puhui kulkiessaan hobiteille enteistä ja entisaikojen metsistä. Muistellessaan aikaa, jolloin "kerran oli yksi metsä, joka ulottui täältä [= Fangornin metsästä] Luninvuorille"[3] hän alkoi hyräillä ja sitten laulaa hobiteille Beleriandin metsistä ja vuodenajoista kertovaa laulua.

Laulussa Puuparta kertoo, miten hän kulki keväällä Tasarinanissa (eli Nan-tathrenissa), kesällä Ossiriandissa, syksyllä Neldorethissa ja talvella Dorthonionissa. Jokaisen vuodenajan metsään liittyy oma puulajinsa – kevääseen pajut, kesään jalavat, syksyyn pyökit ja talveen männyt – sekä omat ominaisuutensa – Nan-tasarion: näkö ja tuoksu, Ossiriand: valo ja soitto, Neldoreth: kulta ja puna ja lehtien huokailu (eli värit ja äänet), Dorthonion: tuuli ja valkeus ja talviset mustat oksat – ja säkeistön lopussa näitä ikään kuin kommentoidaan nousevassa sarjassa:

  • kevät: "ja sen hyväksi sanoin"
  • kesä: "ja sen parhaaksi uskoin"
  • syksy: "yli toiveitteni"
  • talvi: "ääneni nousi taivaalle ja lauloi" (tunneasteikolla ei voi enää nousta ylemmäs äärimmilleen viritettyä kolmiportaista asteikkoa – hyvä > paras > yli toiveiden – joten nousu purkautuu lauluun)

Viimeinen säkeistö on antikliimaksi. Puuparta toteaa, että kaikki maat ovat uponneet mereen ja hän on vetäytynyt Fangorniin, "missä juuret ovat pitkät ja vuosien kerros on lehtiä paksumpi." Loppusäkeistössä ensimmäisten neljän säkeistön etenevä liike taotaan pysähdyksiin. Tehokeinona on Fangornin nimien toistaminen. Puuparta kuvaa metsää neljällä eri nimellä: Ambaróna, Tauremorna, Aldalómë, ja viimeisessä säkeessä Tauremornalómë – tämä runon päättävä kuusitavuinen nimi, kuin pitkä pohjanuotti, tuo mieleen suorastaan Ilúvatarin, joka keskeytti ainurin Suuren soiton "yhteen sointuun joka oli syvempi Syvyyttä, korkeampi Taivaan Vahvuutta, läpitunkeva kuin Ilúvatarin silmän valo".[4]

Kommentaari

Runon on suomentanut Panu Pekkanen.

Rivi 1

Pajukedoilla Tasarinanin kuljin kevätaikaan. / In the willow-meads of Tasarinan I walked in the Spring

Rivit 2-3

Ah! mikä näkö ja tuoksu keväällä on Nan-tasarionissa! | Ja sen hyväksi sanoin. / Ah! the sight and the smell of the Spring in Nan-tasarion! | And I said that was good.

Rivi 4

Kesällä vaelsin jalavametsissä Ossiriandin. / I wandered in Summer in the elm-woods of Ossiriand.

//jatkuu//

Paikannimet

Fangornin metsän nimien lisäksi laulussa esiintyy useita "enttimäisiä" paikannimiä:

Viitteet

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia