Mering

Kohteesta Kontuwiki

Mering (sindariksi Glanhír), "Rajajoki",[1] virtasi Ered Nimraisilta Entinojaan ja muodosti Gondorin ja Rohanin rajan.[2] Joki sai alkunsa Halifirienkukkulan painumasta ja sen rannalla kasvoi tiheää metsää.[3] Metsää nimitettiin Anwarin metsäksi, rohirrim antoivat sille nimen Firienholt.[4] Meringiä ympärillä oleva soinen rajamaa oli nimeltään Rajaneva (engl. Fenmarch).[5]

Meringin merkitys ennen rohirrimin tuloa

Kun väki väheni Gondorin pohjoisessa läänissä Calenardhonissa, Meringjoen linja linnoitettiin "ylipääsemättömiltä soilta Entinojalta aina sille sillalle jota myöten tie jatkoi matkaansa länteen ja ulos Firienin metsästä" pohjoisesta tulevan vihollisen varalta.[6] Tästä maininnasta käy myös ilmi Meringin ylittävän sillan olemassaolo, mitä ei tiettävästi kerrota muualla.

Cirion ja Eorl sopivat rajasta

Eorl ja Cirion erosivat toisistaan Meringin rannalla Celebrantin kentän taistelun jälkeen vuonna 2510 ka. ja kohtasivat siellä uudestaan kolmen kuukauden jälkeen vannoakseen ystävyyttä kansojensa välillä.[7] Vannottuaan valansa Amon Anwarilla he palasivat joen rantaan sinne rakennettuun leiriin.[8] Samana iltana Cirion ja Eorl päällikköineen sopivat valtakuntiensa rajoista: Entinojan ja Ered Nimraisin välisellä osuudella Gondorin ja vasta perustetun Rohanin rajalinjaksi tuli Mering.[9]

Nimestä

Mering

Nimi Mering on peräisin muinaisenglannista: Tolkien käänsi rohirrimin nimet rohirrimin kielestä muinaisenglanniksi samoin kuin hän käänsi westroninkieliset nimet nykyenglantiin: hänen mukaansa arkaaisen rohirrimin ja westronin suhde vastasi suunnilleen muinaisenglannin ja nykyenglannin suhdetta.[10] Nimen taustalla on muinaisenglannin sana mǣre, mēre 'raja', kuten Tolkien kertoo kääntäjille kirjoittamissaan ohjeissa; hän kehottaa myös jättämään nimen kääntämättä.[11]

Glanhír

Sindarinkielinen nimi Glanhír esiintyy vain kerran Keskeneräisten tarujen kirjan tekstissä[9] sekä Tolkienin samaa tekstikohtaa käsittelevässä huomautuksessa,[1] jossa hän antaa nimen käännöksen 'rajajoki' (engl. boundary stream).

Nimen osat ovat glan(n) 'raja'[12]ja -hír < sîr 'joki'.[13]

Nimen kirjoitusasu kartoissa

Meringjoen nimi esiintyy monissa eri muodoissa Tarun Sormusten herrasta ja Keskeneräisten tarujen kirjan liitteenä julkaistuissa kartoissa:

  • Keski-Maan läntiset osat kolmannen ajan lopulla
    • joki ja sen nimi puuttuvat kartasta: Sormuksen ritarit, vuoden 1973 laitos
    • Mering-joki: Taru Sormusten herrasta, vuoden 1985 yksiosainen laitos ja vuoden 2002 kolmiosainen laitos; Keskeneräisten tarujen kirja
    • Mering (Rajajoki): Taru Sormusten herrasta, vuoden 2007 kolmiosainen ja yksiosainen laitos, vuoden 2023 laitos
  • Rohanin, Gondorin ja Mordorin kartta
    • Mering: Kuninkaan paluu, vuoden 1975 laitos; Taru Sormusten herrasta, vuoden 1985 yksiosainen laitos ja vuoden 2002 kolmiosainen laitos
    • Mering (Rajajoki): Taru Sormusten herrasta, vuoden 2007 kolmiosainen ja yksiosainen laitos, vuoden 2023 laitos

Viitteet

  1. 1,0 1,1 KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 432 [viite 46] / ***.
  2. TSH, Karttaliite (Rohanin, Gondorin ja Mordorin kartta; Keski-Maan läntiset osat kolmannen ajan lopulla).
  3. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 410 / ***. Metsä mainitaan myös Tarussa Sormusten herrasta rohirrimin ratsastuksen kuvauksessa, vaikka sen nimi – ja joki – jätetään mainitsematta: "[Rohirrimin sotajoukko ratsasti] Mannun läpi ja Rajanevan jossa heidän oikealla puolellaan peittivät valtavat tammimetsät Gondorin rajalla kohoavan tumman Halifirienin varjoisia alakukkuloita" (TSH III/5.3., Rohanin kutsunta, s. *** / *** / *** / *** / 831-832 / 685). – Suomennos "Mantu" Sormusten herran vuoden 2023 laitoksessa; aiemmissa laitoksissa "Folde". – Suomennos "Rajaneva" Sormusten herran vuoden 2023 laitoksessa; vuoden 2021 laitoksessa "Fenmark"; aiemmissa laitoksissa "Fenmarch".
  4. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 418, 432 [viite 48] / ***.
  5. Nomenclature s.v. Fenmarch (RC, s. 770).
  6. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 411 / ***.
  7. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 411, 412 / ***.
  8. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 416 / ***.
  9. 9,0 9,1 KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 417 / ***. – Tässä joesta käytetään sindarinkielistä nimeä Glanhír.
  10. Ks. TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. *** / *** / *** / *** / 1175 / ***.
  11. Nomenclature s.v. Mering Stream (RC, s. 773); KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 432 [viite 48] / ***.
  12. Vinyar Tengwar 42, 2001, sivu 8. Vrt. myös Glanduin 'Rajajoki' (engl. Border-river).
  13. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 440 / 384 (s.v. sîr). Lenitio-ilmiöstä, joka saa sanan sîr alkukonsonantin vaihtumaan h:ksi, katso Sindar - jalo kieli : Konsonanttimutaatiot : Pehmeä mutaatio.