Satumaan draama

Kohteesta Kontuwiki

Satumaan draama (engl. Faërian Drama)[1] ja haltiadraama (engl. elf-drama, Elvish Drama)[2] ovat nimityksiä, joilla Tolkien viittasi äärimmäisen todentuntuiseen draamaan, jonka kokija tuntee siirtyneensä toiseen maailmaan. Kyky tällaisten näytelmien esittämiseen on hänen mukaansa ominaista haltioille.

Tolkien ei käytä tätä käsitettä kirjoittaessaan oman legendariuminsa haltioista, mutta hänen teoksiaan on analysoitu myös Satumaan draaman näkökulmasta. Tolkienin kuvauksista käy myös ilmi, että Ardan haltiat kykenivät tuottamaan näkyjä, joita ihmiset saattoivat luulla todellisiksi.

Määritelmä

Verlyn Fliegerin mukaan Satumaan draama tai haltiadraama mainitaan Tolkienin kirjoituksissa vain kolmessa kohdassa: esseessä "Saduista" ja sen luonnoksessa sekä kesken jääneessä tarinassa The Notion Club Papers.[1] Tolkien kirjoittaa "Saduista"-esseessä:

"Satumaan draama" – eli näytelmät, joita monissa yhteyksissä haltioiden sanotaan esittäneen ihmisille – voi kuitenkin luoda niin realistista ja välitöntä fantasiaa, että se ylittää kaikkien inhimillisten mekanismien rajat. Kun niin tapahtuu, sen vaikutus (ihmiseen) menee sekundaarisen uskon yli. Satumaan draamassa läsnäoleva on itse tai kuvittelee olevansa ruumiillisesti sisällä toisessa maailmassa. Kokemus voi olla hyvin samanlainen kuin uneksiminen.[3]

The Notion Club Papers -tarinassa Tolkien ei mainitse Satumaan draamaa, mutta kylläkin "haltiadraaman", joka Fliegerin mukaan näyttää tarkoittavan samaa asiaa.[4] Tarinan ensimmäisessä osassa Notion Club -kerhon jäsen Ramer puhuu siitä, miten hänen mielensä työstää unen aikana tarinoita, ja sanoo, että se on kirjoittamisen sijaan eräänlaista todeksi tullutta draamaa. Toinen kerhon jäsen Jeremy keskeyttää hänet sanomalla "haltiadraamaa".[5] Kohtauksen aikaisemmassa versiossa Ramer selittää itse tällaisen toiminnan olevan "Haltiadraamaa, niin kuin Lewis jossakin sanoo." Jeremy korjaa häntä sanomalla, että ilmaus on peräisin jonkin saman tuttavapiirin "vähäisemmän jäsenen" esseestä.[6] Christopher Tolkienin mukaan tämä on viittaus Tolkienin omaan, tuolloin vielä julkaisemattomaan "Saduista"-esseeseen.[7]

Satumaan draama Tolkienin teoksissa

Flieger nostaa esiin useita Tolkienin teosten kohtauksia, joissa tarinan henkilöt kokevat jotain Satumaan draamaa muistuttavaa:[8] Thorinin seurueen kohtaamiset Synkmetsän haltioiden kanssa;[9] seikkailun Vanhassa metsässä;[10] Frodon kuuntelemassa haltialaulua Rivendellin Tulisalissa;[11] ja Saattueen vierailun Lothlórienissa.[12]

Satumaan draama quendin taitona

Tarun Sormusten herrasta Liite A:ssa Tolkien mainitsee "haltialaulajien lahjan loihtia kuulijoiden eteen laulun tapahtumat".[13] Todennäköisiä esimerkkejä tämän lahjan käytöstä nähdään Tarussa Sormusten herrasta, jossa haltioiden soittoa ja laulua kuunteleva Frodo tuntee, että "hänen eteensä avautui kaukaisia maita ja hohtavia olentoja"[11] ja Silmarillionissa, jossa Bëorin kansan ihmiset havaitsevat, että "kaikki mitä [Finrod] lauloi – – ilmaantui heidän silmäinsä eteen kirkkaana näkynä".[14]

Eräässä etymologisessa kirjoituksessa kuvataan samankaltaista taitoa, jota ei kuitenkaan yhdistetä laulamiseen. Kirjoituksen mukaan haltioilla oli kyky siirtää haluttu näky suoraan vastaanottajan mieleen. Myös ihmiset kykenivät vastaanottamaan tällaisia "mielen kuvia" (indemmar) haltialta, mutta vain harvoin toiselta ihmiseltä. Jos kuvat olivat selviä ja eloisia, ihmiset saattoivat erehtyä luulemaan niitä todellisiksi.[15]

Toinenkin Tolkienin muistiinpano viittaa kuvitelmien näkyväksi tekemiseen, mutta on epäselvää, tarkoitetaanko siinä Satumaan draaman kaltaista ilmiötä. Muistiinpano kertoo, että alkuhaltiakielen sanalla olo-s 'näky, fantasia' tarkoitettiin

'mielen tuotetta' jota ei oikeastaan ole olemassa erillään mutta jonka haltiat taidollaan (jonka nimi on karmë) saattoivat tehdä näkyväksi ja aistein havaittavaksi.[16]
[Engl. 'construction of the mind' not actually (pre)existing in Eä apart from the construction, but by the Eldar capable of being by Art (Karmë) made visible and sensible.]

Tolkien käyttää sanaa Art myös "Saduista"-esseessä: "This [Faërian Drama] is for them [the elves] a form of Art".[17]

Vuonna 1954 kirjoitetun kirjeen luonnoksessa Tolkien selittää, että Tarussa Sormusten herrasta voidaan ajatella esiintyvän kaksi taikuuden lajia, joita hän kutsuu magiaksi ja goeteiaksi. Tolkien näyttää tarkoittavan magialla taikuutta, joka tuottaa todellisia vaikutuksia fyysisessä maailmassa, ja goeteialla illuusioiden luomista. Hänen mukaansa Vihollinen hyödynsi goeteiaa pelotteluun ja alistamiseen, mutta haltiat käyttivät sitä puhtaasti taiteellisiin tarkoituksiin. Vaikka haltioiden goeteian tarkoitus ei ollut pettää, se saattoi johtaa harhaan tai hämmentää tietämättömiä ihmisiä.[18]

En-keladim

The Notion Club Papers -tarinan ensimmäisessä osassa Ramer kertoo nähneensä unissaan "haltiamaisia" (engl. elvish) olentoja, joita hän nimittää en-keladimiksi. Hänen kuvailee "keladilaista näytelmää", jossa en-keladim istuvat piirissä ja laulavat samalla kun laulu herää eloon heidän ympärillään.[19] Ramerin mukaan en-keladim asuvat muissa aurinkokunnissa,[20] mutta hän arvelee, että heillä on saattanut olla, ja on ehkä yhä, "jokin asuinpaikka ja työtä tehtävänä" myös Maassa.[21]

Tolkien käyttää sanaa enkeladim myös samalta ajalta peräisin olevissa kirjoituksissa "Sketch I" ja "Sketch II", jotka liittyvät Númenoria käsittelevään The Drowning of Anadûnê -tarinaan. "Sketch I:ssä" enkeladim näyttää viittaavan lähinnä valariin[22] ja "Sketch II:ssa" joko eldariin tai kaikkiin haltioihin.[23]

Lähteet

Verlyn Flieger, "Faërie: Tolkienin vaarallinen Satumaa", teoksessa: Catherine McIlwaine, Tolkien: Mies joka loi Keski-Maan, Helsinki: WSOY, 2019, s. 35–45.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Flieger 2019, s. 42 (alkuteos s. 40).
  2. Flieger 2019, s. 42–43 (alkuteos s. 40, 43). Sivulla 42 suomennos on muodossa "haltioiden draama".
  3. Flieger 2019, s. 43 = MC, s. 142.
  4. Flieger 2019, s. 43
  5. HoMe IX, s. 193; Flieger 2019, s. 43.
  6. HoMe IX, s. 216–217 [viite 43]; Flieger 2019, s. 43.
  7. HoMe IX, s. 216–217 [viite 43].
  8. Flieger 2019, s. 43.
  9. Hobitti VIII, Hämähäkkejä, s. *** / *** / *** / *** / 169–172.
  10. TSH I/1.6., Vanha metsä.
  11. 11,0 11,1 TSH I/2.1., Kohtaamisia, s. *** / *** / 310 / *** / *** / ***.
  12. TSH I/2.6., Lothlórien; TSH I/2.7., Galadrielin peili; TSH I/2.8., Jäähyväiset Lórienille.
  13. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / 419 / *** / *** / ***.
  14. Silm. 17, Ihmisten tulo länteen, s. *** / 137.
  15. J. R. R. Tolkien: "Eldarin Roots and Stems", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 179.
  16. KTK 4.II, Istari, s. 542 / 454.
  17. MC, s. 142.
  18. The Letters of J. R. R. Tolkien, s. 199–200 (kirje 155).
  19. HoMe IX, s. 206.
  20. HoMe IX, s. 199, 204–205, 207.
  21. HoMe IX, s. 207.
  22. HoMe IX, s. 400.
  23. HoMe IX, s. 397.