Númenorin katastrofi & "aineellisen" Amanin loppu

Kohteesta Kontuwiki

Númenorin katastrofi & "aineellisen" Amanin loppu (engl. The Númenórean Catastrophe & End of "Physical" Aman on teoksen Kirjoituksia Keski-Maasta kolmannen osan viidestoista luku.[1]

Tekstin rakenteesta ja ajoituksesta

Hieman kiireesti mustalla mustekynälllä kirjoitettu teksti käsittää kolme puolisivua taitetun arkin etu- ja takasivuilla. Teksti seuraa välittömästi tämän teoksen toisen osan 15. luvun "Haltioiden reinkarnaatio" osuutta "Teksti 2"[2] ja on ilmeisesti peräisin samalta ajalta eli noin vuodelta 1959.[3] Tolkien on kirjoittanut otsikon punaisella kuulakärkikynällä.[4]

Tekstin toimittaja Carl F. Hostetter toteaa, että kiireinen kirjoitus ja käsitteiden epävakaisuus osoittavat kuinka Tolkien "ajatteli paperilla (kuten hän usein teki)"; Tolkienin tekstissä esittämät ajatukset ovat toisinaan ristiriidassa sekä pitkään vallinneiden "tosiasioiden" että julkaistussa Sormusten herrassa kuvattujen tapahtumien kanssa.[5]

Tekstin sisällöstä

Tolkien pohtii aluksi kysymystä, "[o]tetaanko Aman 'pois' vai tuhoutuiko se katastrofissa".[6] Hän päätyy ajattelemaan, että Aman säilyi "aineellisena maamassana", josta tuli Amerikan manner, mutta siitä tuli "tavallista maata", jonka eläin- ja kasvikunnasta tuli tavallisia kuolevaisia eläimiä ja kasveja. Mullistus aiheutti kuitenkin paljon vahinkoa ja muutoksia Amanissa, ja osia siitä, varsinkin lännessä[7] vajosi mereen.[8]

Tolkien esittää myös kysymyksen, miten fëar ja hröar säilyttivät ruumiillisen yhteytensä Amanissa, joka oli pelkkä muisto. Tekstin loppuosa on tämän kysymyksen pohdintaa: Tolkienin mukaan mullistus oli Erun puuttumista maailman olemukseen ja siten tietyssä mielessä muutos alkuperäiseen suunnitelmaan ja esimakua Ardan lopusta. Eru antoi tavallaan "Ardan loppua" haltioiden osalta; nämä olivat täyttäneet tarkoituksensa ja alkoi ihmisten valtakausi, jonka aikana haltioista tuli pelkkiä fëar, jotka elivät vain muistoissa Ardan todelliseen Loppuun saakka.[9]

Lopuksi Tolkien käsittelee Melkorin pahuutta Eässa: hänestä tuli paha vasta sen jälkeen, kun Eä oli saatu aikaan, ja tässä työssä hän esitti merkittävää osaa, alkuvaiheissa Erun pohjimmaisen suunnitelman mukaan, mutta hänet ajoi järjiltään "Manwën kateus ja halu hallita eruhínia". Hän turmeli Ardan ainetta, mutta tähtiin hän ei vaikuttanut; ajan mittaan hän kietoutui yhä enemmän fyysisesti aineeseen.[9]

Viitteet

  1. KKM 3.XV, Númenorin katastrofi & "aineellisen" Amanin loppu, s. 400-402 (NoMe 3.XV, The Númenórean Catastrophe & End of "Physical" Aman, s. 343-345).
  2. KKM 2.XV, Haltioiden reinkarnaatio, s. 310-314.
  3. KKM 3.XV, Númenorin katastrofi & "aineellisen" Amanin loppu, s. 400.
  4. Ks. KKM 3.XV, Númenorin katastrofi & "aineellisen" Amanin loppu, s. 402 (viite 1).
  5. KKM 3.XV, Númenorin katastrofi & "aineellisen" Amanin loppu, s. 401-402 (toimittajan kommentti).
  6. Tolkien käyttää tässä termiä Catastrophe, joka viittaa Maailman muuttumiseen.
  7. Hostetterin mukaan tässä pitäisi lukea "idässä", mikä olisi ymmärrettävämpää.
  8. KKM 3.XV, Númenorin katastrofi & "aineellisen" Amanin loppu, s. 400-401.
  9. 9,0 9,1 KKM 3.XV, Númenorin katastrofi & "aineellisen" Amanin loppu, s. 401.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia