Valarin voimat
Sisältö
Kolmas osa: Maailma, sen maat ja asukkaat ja liitteet
- Johdanto
- I. Pimeys ja valo
- II. Ensimmäinen sysäys
- III. Valarin voimat
- IV. Lembasin valmistus
- V. Tietoja haltioiden elinkeinoista
- VI. Keski-Maan asumukset
- VII. Nargothrondin perustaminen
- VIII. Manwën panna
- IX. Haltioiden matkat ratsain
- X. Lisäys "Valkoiseen ratsastajaan"
- XI. Númenorilaisten elämä
- XII. Númenorilaisten ikääntyminen
- XIII. Númenorin maasta ja sen eläimistä
- XIV. Tietoja sienten syömisestä
- XV. Númenorin katastrofi & "aineellisen" Amanin loppu
- XVI. Galadriel ja Celeborn
- XVII. Salohaltiat ja salohaltiakieli
- XVIII. Huomautus Gil-galadin ja númenorilaisten viivyttelystä
- XIX. Huomautus kääpiöiden äänistä
- XX. Tietoja Kääpiötiestä
- XXI. Sormuksen etsinnöistä
- XXII. Gondorin joet ja kokkovaarat
- Liite I: Metafyysisiä ja teologisia teemoja
- Liite II: Quenyankielisten termien sanasto ja hakemisto
Valarin voimat (engl. Powers of the Valar) on teoksen Kirjoituksia Keski-Maasta kolmannen osan kolmas luku.[1]
Paperiarkin molemmille puolille koneella kirjoitettu teksti on Carl F. Hostetterin mukaan ajoitettavissa noin vuoteen 1959: kirjoituspaperina on käytetty University College Corkin tenttikysymyspaperia samoin kuin luvussa "Ensimmäinen sysäys", jonka Hostetter ajoittaa noin vuoteen 1959, koska teksti on "läheistä sukua" Christopher Tolkienin noin vuoteen 1959 ajoittaman tekstin "Manwën ja Erun keskustelu" kanssa[2]
Tolkien on merkinnyt otsikon "Valarin voimat" lyijykynällä sivun ylämarginaaliin.[3] Teksti käsittelee valarin asemaa Eän luomistyössä: he eivät pystyneet tekemään olentoja, "joilla oli riippumaton mieli tai henki", mutta he saattoivat "laatia muodot ja hahmot eläville olennoille".[4] Mutta Ilúvatarin lasten (haltioiden ja ihmisten) osalta ainurilla ei "ollut osaa edes heidän lihallisten muotojensa laatimisessa", ja tämän vuoksi arastelivat puuttua näiden asioihin ennen kuin saivat Erulta siihen luvan.[5]
Tekstin loppuosa käsittelee Manwëa ja Melkoria:[6] edellinen omisti mielensä ja sydämensä Melkorin pahuuden ja hävityksen "parantamiselle ja korjaamiselle" eikä itse halunnut valmistaa mitään, vaikka tunsi kaikkien muiden valarin tiedot ja taidot.[5]
Melkor puolestaan halusi aina tehdä jotakin "uutta ja outoa", mutta vaikka hänen "älynsä oli nopea ja terävä", hän pilasi luomuksensa, koska oli "kärsimätön ja ylimielinen". Lopulta hän halusi vain "omistaa, hallita ja kieltää kaikilta mieliltä niiden vapauden, jos se oli hänen omaaa tahtoaan vastaan".[7]
Viitteet
- ↑ KKM 3.III, Valarin voimat, s. 348-350 (NoMe 3.III, Powers of the Valar, s. 292-294).
- ↑ KKM 3.III, Valarin voimat, s. 348 (johdanto); KKM 3.II, Ensimmäinen sysäys, s. 341 (johdanto); KKM 2.XV, Haltioiden reinkarnaatio, s. 295 (johdanto).
- ↑ KKM 3.III, Valarin voimat, s. 350 (viite 1).
- ↑ KKM 3.III, Valarin voimat, s. 348.
- ↑ 5,0 5,1 KKM 3.III, Valarin voimat, s. 349.
- ↑ Tekstissä nimi on kirjoitusasussa Melcor. Kirjoitusasusta, ks. myös KKM 2.XVII, Kuolema, s. 322 (johdanto).
- ↑ KKM 3.III, Valarin voimat, s. 350.
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
