Martalmar

Kohteesta Kontuwiki
(Ohjattu sivulta Maan juuret)

Martalmar eli "Ardan juuret" (engl. The roots of the Earth,[1] the roots of Arda,[2] Earthroots[3]) oli maan (Ardan) alinen osa ennen maailman muuttumista, maiden ja merien perusta,[3] jossa oli "luolia ja loukkoja" ja josta Keski-Maan vedet olivat peräisin: siellä asui Ulmo, joka "sekoitti Ilmenin ja Vaiyan keskenään ja lähetti ne ylös "Maailman suonia" (engl. veins of the World) pitkin puhdistamaan ja virkistämään meriä ja jokia, järviä ja Maan lähteitä".[4]

Martalmar on merkitty Tolkienin piirtämiin Ambarkantan kaavioihin, joissa näkyvät myös Maailman suonet.[5]

Silmarillionin kertomuksessa Auringon ja Kuun syntymästä ja varhaisvaiheista kerrotaan myös, miten kuun laivaa kuljettanut Tilion "matkasi yksin Ardan juurten luolien ja loukkojen kautta"".[6] (engl. ...pursuing his way alone amid the grots and caverns at the roots of Arda).

Nimestä

Quenyankielisen (monikkomuotoisen) nimen Martalmar alkuosa mar tarkoittaa "asumusta", varhaisemmin myös "maata, maailmaa"[7] Loppuosa talmar on peräisin juuresta TALAM 'lattia, perusta, kamara': quenyan talma tarkoittaa perustaa, perustusta, juurta'; samasta juuresta on peräisin myös sana talan 'lattia'.[8] Monikon tunnus on -r.[9]

Viitteet

  1. HoME IV, s. 241, vrt. s. 255.
  2. The Silmarillion, luku 11, suom. Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. / 93 (vuoden 1979 laitoksesta (s. 122) suomennos puuttuu).
  3. 3,0 3,1 HoME IV, s. 236.
  4. HoME IV, s. 236-237. Termi "Maailman suonet" ei esiinny Tolkienin teosten painetuissa suomennoksissa.
  5. HoME IV, s. 243, 245 (Diagram I, Diagram II). – Katso myös kaavio artikkelissa Ambarkanta: siinä näkyy Ambarin kaareva alaosa, Martalmar, joka Tolkienin kaavioissa on kuitenkin aaltoreunainen.
  6. Silm. 11, Aurinko ja Kuu ja Valinorin vetäytyminen, s. / 93 (vuoden 1979 laitoksessa (s. 122) hieman erilainen suomennos: "...kuljeskeli yksin Ardan luolien ja loukkojen yllä".
  7. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 64; HoME I, s. 251; Qenya Lexicon s.v. MBARA (Parma Eldalamberon 12, 1998 (3. p. 2011), s. 60).
  8. Etymologies s.v. TALAM (HoME V, s. 390).
  9. Quenyan lyhyt kielioppi: Monikko.