Lefnui
Lefnui (äännetään [levnui][1]) sai alkunsa Ered Nimraisin läntisiltä vuorilta virraten etelään, kaartaen Pinnath Gelinin kukkuloiden ohi lännestä ja laskien lopuksi Belfalasin lahteen vain hiukan Andrastin niemen itäpuolella.[2] Sindarinkielisen 'viidettä' tarkoittavan nimensä Lefnui oli saanut siksi, että se oli idästä länteen laskien viides (ja viimeinen) Ered Nimraisilta Gondorin alueella Anduiniin tai Mereen virranneista joista – muut olivat Erui, Sirith, Serni ja Morthond.[3][1] Lefnui oli viidestä joesta pisin ja levein. Sitä pidettiin Gondorin rajana lännessä, sillä númenorilaiset eivät koskaan asuttaneet pysyvästi sen länsipuolelle jäävää Drúwaith Iaurin erämaata.[1]
Nimestä
Myöhäisessä Gondorin paikannimiä käsittelevässä esseessä "The Rivers and Beacon-hills of Gondor" Tolkien käytti viidennen joen nimestä kirjoitusasua Levnui, mutta huomautti, että Tarun Sormusten herrasta kartassa käytetty Lefnui on englanninkielisessä yhteydessä suotavampi.[4] Lefnui ei voi tarkoittaa ääntämystä [lefnui], koska sindarissa f-äännettä ei esiinny yhdistämättömän sanan sisällä konsonantin edellä.[1] Keskeneräisten tarujen kirjassa julkaistussa saman esseen katkelmassa[5] Christopher Tolkien on muuttanut Levnuin Lefnuiksi.[6]
Sanat levnui 'viides' ja leben 'viisi' (joka esiintyy toisessa Gondorin paikannimessä Lebennin) liittyvät kantakielen juureen LEP 'sormi'[7] ja ovat siten sukua muun muassa puulajin nimelle lebethron.
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 "The Rivers and Beacon-hills of Gondor", Vinyar Tengwar 42, 2001, s. 14.
- ↑ TSH, Karttaliite.
- ↑ KTK, Sanasto (1986) / Hakemisto (2021), s. 594 / 502 (s.v. Lefnui).
- ↑ "The Rivers and Beacon-hills of Gondor", s. 14, 29 [viite 33].
- ↑ KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 360 / 305; KTK 4.I, Drúedain, s. 524 / 439.
- ↑ "The Rivers and Beacon-hills of Gondor", s. 9.
- ↑ "The Rivers and Beacon-hills of Gondor", s. 24.
