Keijut (fairies)
Tämä artikkeli kertoo "keijuista" ja "keijukaisista" englannin sanan fairy, fairies käännöksenä. Lukeaksesi keijukaisista sanan fay, fays käännöksenä, katso artikkeli Keijukaiset (fays).
Keijut tai keijukaiset (engl. fairies) on käsite, joka esiintyy lähinnä Tolkienin varhaisissa kirjoituksissa ja tarkoittaa "haltioita". Esimerkiksi kirjeessään Edith Tolkienille vuonna 1916 hän mainitsee kehittelemänsä haltiakielen ja käyttää siitä nimitystä my nonsense fairy language, suomennoksessa kuitenkin "järjetön haltiakieli".[1] Kadonneitten tarujen kirjan kertomuksissa sekä jossakin määrin vielä 1920-luvulla kirjoitetuissa runoissa haltioiden englanninkielisinä nimityksinä ovat sekä fairies että elves, samoin nimet Faëry, Fairyland 'Haltiamaa' ja fairy speech 'haltiakieli' esiintyvät teksteissä.[2]
Silmarillionin versioissa 1930-luvulta lähtien fairies näyttää jäävän kokonaan pois käytöstä[3] ja Tolkien alkaa käyttää haltioista yksinomaan nimitystä elves, joka ei sekään täysin tyydyttänyt häntä, sillä siihen saattoi liittyä vääränlaisia assosiaatioita.[4]
"Keijut" Hobitissa
Hobitin alkutekstissä vanha nimitys fairy on säilynyt maininnassa Tuk-suvun historiasta:
- It was often said (in other families) that long ago one of the Took ancestors must have taken a fairy wife[5]
Suomennoksessa fairy on kuitenkin käännetty "haltiaksi":
- Usein väitettiin (muiden sukujen piirissä) että kauan sitten joku Tukien esi-isä olisi ottanut puolisokseen haltian.[6]
"Keijut" Tarussa Sormusten herrasta
Sormusten herran suomennoksessa nimitys "keiju" esiintyy kaksi kertaa; englanninkielisessä alkutekstissä ei kuitenkaan mainita kertaakaan nimeä fairy. Konkarin laulussa Oli vehreät lehvät ja nurmivyö, jossa hän kertoo Berenin ja Lúthienin tarinan, Lúthienia sanotaan suomennoksessa "keijukaisneitoseksi":
- Beren sulki syliinsä Tinúvielin,
näki keijukaisneitosen silmien,
jotka peittyivät hiusten varjoihin,
tähtien valoa toistavan.[7]
Alkutekstissä Lúthienia nimitetään vain "haltiankauniiksi" (engl. elven-fair) ja "kuolemattomaksi haltiaviisaaksi neidoksi" (engl. immortal maiden elven-wise).[8]
Liitteen F suomennoksessa siteerataan Tolkienin tekstiä alkuteoksen liitteestä Appendix F: "Nämä haltiat muistuttavat sieväntyhmiä keijuja yhtä vähän kuin haukat perhosta."[4] Alkutekstissä ei keijuja kuitenkaan mainita, vaan Tolkienin perustellessa sanan elf käyttöä käännöksenä haltioiden omakieliselle nimelle quendi hän toteaa, että sanan merkitys on vähentynyt, and to many it may now suggest fancies either pretty or silly, as unlike to the Quendi of old as are butterflies to the swift falcon.[9]
Viitteet
- ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, kirje 4.
- ↑ Ks. esim. HoMe I, s. 280 (Index, s.v. Faëry, Faëry Realms, Fairies, Fairyland); HoMe II, s. 362 (Index, s.v. Faëry, Faërie, Fairies, Fairyland); HoMe III, s. 379 (Index, s.v. Faëry, Faërie, Fairies, fairy (adjective)); HoMe IV (Index, s.v. Fairies, Fairyland).
- ↑ The History of Middle-earth -sarjan hakemisto-osassa ei ole esiintymiä osasta V lähtien, ks. HoMe Index, s. 153-154.
- ↑ 4,0 4,1 TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. *** / *** / *** / *** / 1176 / ***.
- ↑ The Hobbit, Chapter 1.
- ↑ Hobitti I, Odottamaton juhla, s. *** / *** / *** / 9 / ***.
- ↑ TSH I/1.11., Veitsi yössä, s. *** / *** / *** / *** / 205 / ***.
- ↑ Ks. LoTR I/1.11., A Knife in the Dark, s. 1932004, 2005.
- ↑ LoTR, Appendix F, s. 11372004, 2005.
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
