Gwathló

Númenorilaisten laivat purjehtimassa Gwathlójokea ylävirtaan. Kuva © Anke Eißmann (khorazir).

Gwathló eli Harmaavirta (engl. Greyflood) oli Eriadorin eteläosissa sijaitseva suuri joki, joka erotti toisistaan Minhiriathin ja Enedwaithin. Se laski Mereen, ja sen latvajokia olivat Mitheithel (Maitokymi), Bruinen (Kohuvesi) ja Glanduin, jotka saivat alkunsa Sumuvuorten laaksoista. Gwathlón varrella sijaitsivat vanhat númenorilaiset satamakaupungit Lond Daer ja Tharbad. Joki oli niin syvä ja virtaukseltaan rauhallinen, että suuretkin alukset kykenivät purjehtimaan aina Tharbadin satamalaitureille saakka, vaikka kaupunki sijaitsi noin kaksisataa virstaa mereltä yläjuoksulle päin.

Heti Tharbadin itäpuolella Enedwaithin tasangon korkeuserojen on täytynyt olla erityisen pienet, sillä Glanduin laski Gwathlóhon virraten monena erillisenä juopana halki Nîn-in-Eilphin laajan suoalueen.

Tharbadin kohdalla sijaitsi viimeistään toiselta ajalta lähtien Harmaavirran kahluupaikka, missä Gwathlón saattoi ylittää. Parantaakseen Arnorin ja Gondorin välisiä yhteyksiä lännen ihmiset rakensivat kolmannella ajalla suuren sillan, jota myöten Pohjois-etelä-tie ylitti Gwathlón. Ajan loppupuolella kaupunki rappeutui ja lopulta autioitui kokonaan; osana tätä kehitystä silta viimein romahti. Tiedetään, että vuonna 3018 sillan raunioitten tienoilla sijainnut kahluupaikka oli ainakin osan vuodesta jokseenkin käyttökelvoton, niin että joen ylittäminen ilman venettä oli kokeneellekin maastossa liikkujalle vaikeaa ja vaarallista.

Kun Frodo kumppaneineen oli pakomatkalla Viimapäältä Rivendelliin, Aragorn mainitsi heidän saapuessaan Mitheithelille, että Bruinenin yhdyttyä jokeen "jotkut kutsuvat sitä Harmaavirraksi". Esseen The Rivers and Beacon-hills of Gondor mukaan Gwathlón katsottiin kuitenkin alkavan vasta vasta Nîn-in-Eilphin soilta, Mitheithelin ja Glanduinin yhtymäkohdasta. Myös Tarun Sormusten herrasta yleiskartassa Mitheithelin nimen sijoituspaikka antaa selvästi ymmärtää, ettei Gwathló alkanut vielä Mitheithelin ja Bruinenin yhtymäkohdasta. Tämän voisi selittää siten, että kolmannella ajalla vakiintuneet käsitykset kyseisten jokien maantieteestä eivät olleet kaikkialla samat.

Nimestä

Nimi Gwathló on sindaria, ja vaikka se on käännetty Harmaavirraksi, nimen alkuosa gwath merkitsee suomeksi lähinnä 'varjoa'.

Sormuksen sodan aikaan avaran ja vuorettoman, lähinnä heinää kasvavan tasankomaan läpi virtaavan joen nimi oli peräisin kaukaa menneisyydestä, jolloin seudun luonto oli ollut vielä aivan toisenlaista. Toisella ajalla Minhiriathia ja Enedwaithia peittivät sankat metsät. Númenorin kuningas Tar-Aldarion perusti joen suuhun sataman, Lond Daerin, sillä paikka oli tukikohdaksi sovelias, ja sen ympäristöstä saattoi hankkia runsaasti puuta Númenorin laivateollisuuden tarpeisiin.

Númenorilaiset hakkasivat metsiä niin paljon, että vähitellen ne katosivat joen rantamailta. Sitä ennen he olivat ehtineet antaa joelle nimen Gwathir "Varjojoki", koska alun perin virran uoma – olkoonkin leveä – jäi heti rannikolta poistuttaessa suurten puiden hämärän varjon alle.

Joen nimen loppuosa muuttui myöhemmin muotoon -ló (sindarin 'suomaa' varhaisemmasta muodosta loga, joka on peräisin juuresta log- 'märkä, kostea, soinen'), sillä päästyään Gwathlóta suurille soille saakka (sinne perustettiin Tharbad) númenorilaiset luulivat, että joki saa alkunsa noilta soilta. Silloin ei vielä tunnettu Mitheitheliä, ja niin nimi muuttui muotoon Gwathló 'soilta virtaava varjoisa joki'.

Kirjoitusasusta

Tarun Sormusten herrasta useissa painoksissa joen nimi on yleiskartassa virheellisesti kirjoitettu Gwathlo ilman aksenttimerkkiä (akuuttia).