Kultamarja

Kohteesta Kontuwiki
Kultamarja. Kuva © Šárka Škorpíková.

Kultamarja (engl. Goldberry) asui Sormuksen sodan aikaan Vanhassa metsässä puolisonsa Tom Bombadilin kanssa. Hänen kerrotaan olevan kaunis, luononläheinen nainen, jolla on läheinen suhde ympäröivään metsään ja vesistöihin.

Kultamarjan taustaa

Emme tiedä paljoakaan Kultamarjan taustoista, mutta Tom Bombadil sanoi hänen olleen Joen tytär[1] tai Jokinaisen tytär.[2] Myös Kultamarja esitteli itsensä Kultamarjaksi, Joen tyttäreksi Frodo Reppulille ja tämän seuralaisille.[3][4]

Sama tieto toistuu hobittien runokokoelmassa Tom Bombadilin seikkailut, jonka ensimmäisessä, Bukinmaasta peräisin olevassa[5] runossa (nimeltään myös Tom Bombadilin seikkailut) kerrotaan miten Bombadil ja Kultamarja tapasivat.

Bombadilin puolisoksi

Bombadilin kulkiessa Halavaisen rannalla hänen partansa osui veden pintaan ja samalla "Kultamarja, Joen tytär, nousi joen rintaan" ja kiskaisi Bombadilin veteen koska ei pitänyt siitä, että tämä säikytti joen eläimet tiehensä.[6] Kultamarja ui takaisin "alas äidin kartanoon, syviin vedenluoliin",[7] mutta Bombadil rakastui Kultamarjaan ja nappasi tämän viimein kiinni rantakaislikosta, jonne Kultamarja oli tullut laulamaan, ja pyysi tätä vaimokseen.[8]

Kultamarja suostui Bombadilin puolisoksi, sillä runossa kerrotaan, miten "vanha Tom Bombadil se vietti riemuhäitä" Kultamarjan kanssa. Morsiamella oli "seppelvyönä miekkalilja, lemmikki, | puku vedenhopeinen", ja kun he tanssivat "viulun tahtiin", Bombadilin sylissä keinui "hoikkauuma veden tytär".[9]

Hobittien emäntänä – hobittien kuvaus Kultamarjasta

Kun Frodo Reppuli kumppaneineen oli syksyllä 3018 ka. matkalla Konnusta Rivendelliin, Bombadil, joka oli ollut keräämässä lumpeenkukkia Kultamarjalle,[1] pelasti heidät Vanhan Halavaukon lumouksesta ja vei kotiinsa Vanhan metsän itäreunalle.[10]

Kun hobitit tapasivat Kultamarjan ensimmäisen kerran, tämä istui Bombadilin talon pitkän ja matalan huoneen toisessa päässä pöydän takana; pöydällä paloi "monta kirkasta, pitkää, keltaista kynttilää":

Tuolissa huoneen toisessa päässä istui nainen kasvot ulko-oveen päin. Hänellä oli pitkät keltaiset hiukset jotka valuivat olkapäille, hänen pukunsa oli vihreä, vihreä kuin nuoret kaislat ja kuin kastehelmien hopeoima; ja hänen kultainen vyönsä oli kuin seppele miekkaliljoja, joiden joukosta lemmikkien vaaleansiniset silmät pilkahtelivat. Hänen jalkojensa juuressa uiskenteli suurissa vihreissä ja ruskeissa saviastioisssa valkeita lumpeita; hän näytti istuvan valtaistuimella lammikon keskellä.[3]

Kultamarja huolehti yhdessä Bombadilin kanssa hobiteista; he tarjosivat näille ruokaa ja juomaa, kylvyn ja yösijan.[11] Nukuttuaan yönsä Bombadilin talossa hobitit eivät seuraavana aamuna tavanneet Kultamarjaa, jonka Bombadil sanoi herättäneensä laulamalla tämän ikkunan alla,[12] mutta ollessaan aamiaisella he kuulivat tämän laulavan kirkkaalla äänellä heidän yläpuolellaan. Sanoja he eivät erottaneet, mutta he "olivat varmoja että laulu oli sadelaulu, suloinen kuin sadekuuro kuivilla vuorilla, ja se kertoi joen tarinan ylämaan lähteiltä kaukaiseen mereen saakka".[13] Bombadil sanoi hobiteille, että tämä sateinen päivä oli "Kultamarjan pyykkipäivä" ja "syyssiivouksen aika",[13] mutta Kultamarja palasi vasta myöhemmin illalla kattamaan hobiteille ja puolisolleen illallisen. Hobittien mielestä Kultamarja ja Bombadil "näyttivät – – kuvioivan samaa tanssia, kumpikaan ei estänyt toista kun he kulkivat ovissa ja pöydän ympärillä".[14]

Illallisen jälkeen Kultamarja lauloi hobiteille monia lauluja, jotka "alkoivat iloisesti vuorilta ja vajosivat pehmeästi hiljaisuuteen". Laulut avasivat hobittien mieleen kuvia laajoista vesistä ja aavoista ulapoista, joihin tähdet heijastuivat.[15]

Vietettyään vielä toisen yön Bombadilin talossa hobitit jatkoivat matkaansa poneineen, mutta vasta päästyään jonkin matkaa eteenpäin he huomasivat, etteivät olleet hyvästelleet Kultamarjaa. Kun he olivat kääntymäisillään takaisin, he näkivät Kultamarjan harjanteella viittomassa heille; "hänen tukkansa liehui vapaana ja loisti ja välkehti auringon osuessa siihen. Hänen jalkansa liikahtelivat tanssien, ja niiden alta kimalteli valo joka muistutti kasteisen ruohon hohdetta."[16] Kun hobitit pääsivät Kultamarjan luo, tämä hyvästeli heidät ja puhutteli Frodoa sanoen: "Hyvästi, Haltiamieli, oli ilo kohdata sinut!".[17]

Viimeisen vilahduksen Kultamarjasta hobitit näkivät, kun tämä seisoi "pienenä ja hoikkana" heitä katsellen ja ojensi kätensä heitä kohti. "Heidän katsoessaan hän huusi kerran kirkkaalla äänellä ja kohottaen kättään katosi kukkulan taakse."[17] Sen koommin ei tiedetä varmasti kenenkään tavanneen Kultamarjaa.

Kuka Kultamarja on?

Kultamarjan (sen paremmin kuin Bombadilinkaan) määritteleminen Ardan olentojen luokituksiin ei ole ongelmatonta, sillä Tarussa Sormusten herrasta ja Tom Bombadilin seikkailuissa ei hänen olemuksestaan kerrota sen enempää kuin että hän oli "Joen tytär" tai "Jokinaisen tytär". Tolkien itse on kuvaillut häntä eräässä kirjeessään näin:

Kultamarja edustaa niillä mailla ["aidoilla jokimailla"] todellisia vuodenaikojen muutoksia.[18]

Tämäkin selitys on hyvin epämääräinen ja viittaa ainoastaan siihen, että Kultamarja oli tiiviisti yhteydessä luontoon ja sen kiertokulkuun. Yhteys jokeen ja veteen on tietysti ilmiselvä.

Deirde Greene on artikkelissaan "Higher Argument: Tolkien and the Tradition of Vision, Epic and Prophecy" analysoinut Kultamarjaa tarkasti. Hän kuvaa tätä "kuningattareksi tai paikalliseksi jumaluudeksi, jonka voima on peräisin luonnosta"; hänen tuolinsa viittaa "valtaistuimeen vastaanottosalissa", keltaiset hiukset kertovat "viattomuudesta ja hyvyydestä", hänen asunsa "vehreästä, nuoresta kasvillisuudesta", hänen kultainen vyönsä "puhtaudesta ja vallasta" ja sen kukkakoristelu "luonnon ikuisesta syklisestä voittokulusta"; tuolillaan istuvaa Kultamarjaa ympäröivä vesi ja kukat puolestaan ovat "puhtauden ja hedelmällisyyden symboleja"; koko asunnon matala katto kuvaa "yksinkertaista nöyryyttä" ja sen valoisuus "hengellistä hyvyyttä".[19]

Sekä Kultamarja että Bombadil jäävät kuitenkin arvoituksellisiksi hahmoiksi, jotka kuitenkin selvästi liittyvät tiiviisti luontoon, Kultamarja jokeen ja vuodenaikoihin.

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 TSH I/1.6., Vanha metsä, s. *** / *** / *** / *** / 135 / *** (laulussa Laulu alkaa saa jo nyt! Kaikki laulakaamme); TSH I/1.7., Tom Bombadilin talossa, s. *** / *** / *** / *** / 139 / *** (laulussa Minulla oli tehtävä siellä: lumpeenkukkia noutaa).
  2. ↑ TSH I/1.6., Vanha metsä, s. *** / *** / *** / *** / 132 / *** (laulussa Hei, nöpö iloinen! Suloinen! Kultainen!).
  3. ↑ 3,0 3,1 TSH I/1.7., Tom Bombadilin talossa, s. *** / *** / *** / *** / 136 / ***.
  4. ↑ Vrt. myös Frodon laulu Oi, lähteen vettä kirkkaampi! Oi pajun virpi norja! (TSH I/1.7., Tom Bombadilin talossa, s. *** / *** / *** / *** / 137 / ***).
  5. ↑ TBS, Esipuhe, s. 8-9 / ***,
  6. ↑ TBS 1, Tom Bombadilin seikkailut, s. 11 / *** (r. 12-14).
  7. ↑ TBS 1, Tom Bombadilin seikkailut, s. 12 / *** (r. 23).
  8. ↑ TBS 1, Tom Bombadilin seikkailut, s. 15 / *** (r. 106-116); TSH I/1.7., Tom Bombadilin talossa, s. *** / *** / *** / *** / 139 / *** (laulussa Minulla oli tehtävä siellä: lumpeenkukkia noutaa).
  9. ↑ TBS 1, Tom Bombadilin seikkailut, s. 16 / *** (r. 117-122).
  10. ↑ TSH I/1.6., Vanha metsä, s. *** / *** / *** / *** / 131-135 / ***.
  11. ↑ TSH I/1.7., Tom Bombadilin talossa, s. *** / *** / *** / *** / 136-139 / ***.
  12. ↑ TSH I/1.7., Tom Bombadilin talossa, s. *** / *** / *** / *** / 141 / ***.
  13. ↑ 13,0 13,1 TSH I/1.7., Tom Bombadilin talossa, s. *** / *** / *** / *** / 142 / ***.
  14. ↑ TSH I/1.7., Tom Bombadilin talossa, s. *** / *** / *** / *** / 144 / ***.
  15. ↑ TSH I/1.7., Tom Bombadilin talossa, s. *** / *** / *** / *** / 145 / ***.
  16. ↑ TSH I/1.8., Sumua Hautakeroilla, s. *** / *** / *** / *** / 147 / ***.
  17. ↑ 17,0 17,1 TSH I/1.8., Sumua Hautakeroilla, s. *** / *** / *** / *** / 148 / ***.
  18. ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 342 (kirje 210).
  19. ↑ D. Greene, "Higher Argument: Tolkien and the Tradition of Vision, Epic and Prophecy", Proceedings of the J. R. R. Tolkien Centenary Conference 1992 (1995). Ote artikkelista: RC, s. 131-132.

Aiheesta muualla

  • Keskustelu Kultamarjasta (Vihreä Lohikäärme, alk. 26.10.2003; luettu 18.12.2023).

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia

Noudettu kohteesta ”https://kontu.wiki/w/index.php?title=Kultamarja&oldid=91261”