Kolme kumppanusta (TSH)

Kohteesta Kontuwiki

Kolme kumppanusta (engl. Three is Company) on Tarun Sormusten herrasta luku I/1.3., siis Sormuksen ritarien ensimmäisen kirjan kolmas luku.[1]

Luvun nimestä

Luvun nimi on sanaleikki, joka perustuu sananlaskuun Two is company, three is a crowd,[2] jonka lähin suomenkielinen vastine on "Kaksin aina kaunihimpi", mutta josta puuttuu viittaus sanaleikin vaatimaan "kolmanteen pyörään". Luvun nimen "kolme kumppanusta" ovat Frodo Reppuli, Peregrin Tuk ja Samvais Gamgi, jotka lähtevät jalan Hobittilasta kohti Bukinmaata.

Luvun tapahtumat

Kolme kumppanusta. Kuva: Jenny Dolfen.

Miltei kolme viikkoa kuluu ja Frodo tekee (Gandalfin neuvomana) päätöksen lähteä salaa Sormuksen kanssa Hobittilasta viidentenäkymmenentenä syntymäpäivänään ja suunnata Samin kanssa itäänpäin – Rivendelliin. Velho ilmoittaa tien sinne olevan kuitenkin "vaikeampi kuin ennen ja se käy loppuvuodesta yhä vaikeammaksi". Repunpään myymisuutiseen liittyvät juorut alkavat kiertää kylässä, mitä Frodo käyttää hyväkseen luomalla aitoon talohankintaan pohjaavan huhun Bukinmaahan muuttamisestaan. Kesäkuun lopussa Gandalf ilmoittaa äkkiä lähtevänsä "selvittämään asioita" (luvaten samalla palaavansa Frodon ja Samin matkaseuraksi) ja kehottaa Frodoa olemaan käyttämästä Sormusta. Bilbon ja Frodon syntymäpäivän jälleen koittaessa velhoa ei kuitenkaan näy. Merri ja Fredegar "Pulla" Bolger lähtevät edeltä Frodon tavaroiden kanssa kohti Krikkoloa. Lobelia tekee tarkastuskäynnin ostamassaan Bilbon vanhassa kolossa – ja saa Frodon juhlanelikolta puuhamuotoisen tervetulolahjan. Ukko Gamgin luona käy outo vieras, josta Sam kertoo Frodolle ja Pippinille lisää kolmikon hiivittyä matkaan pakkaukset selässään ja kohdattuaan patikkamatkan toisena päivänä mustanpuhuvan kaapuun ja huppuun verhoutuneen ratsastajan (jolta he piiloutuvat, Frodo muista erillään). Hobitit jatkavat matkaa tien sivussa ja taukoaterioivat onton puun sisällä, mutta heidän pinttyneet tapansa johtavat pian uuteen pelottavaan kohtaamiseen ryömivän varjohahmon kanssa. Paikalle saapuvat suurhaltiat saavat kuitenkin uhantuojan perääntymään laulaessaan Elberethin kunniaksi sepitettyjä säkeitä. Ihmisiä kepeämmästä (ja vikkelämmästä) askeleestaan kuulut puolituiset huomaavat joutuvansa ponnistelemaan pysyäkseen haltioiden kulkutahdissa näiden kelpuutettua heidät seuraansa matkalla levähdyspaikalleen metsäaukealle, jonka lähistöllä käynnistetään pian perillepääsyn myötä yölliset pitoset tulen ja tähtien valossa. Ylimaallisen herkkutarjoilun lomassa haltiaylimys Gildor vaihtaa Frodon kanssa ajatuksia – kunnes lopulta yksin Sam on enää hereillä kolmikosta.

Luvun runot ja laulut

Lauseet haltiakielellä

Kirjallisuutta

Viitteet

Aiheesta muualla