Makar

Kohteesta Kontuwiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Makar oli yksi "kadonneista valarista", hahmo, joka esiintyi vain Silmarillionin varhaisimmassa versiossa, 1910- ja 1920-luvuilla kirjoitetussa Kadonneiden tarujen kirjassa, jonka ensimmäiset kertomukset Christopher Tolkien on julkaissut teoksessa The Book of Lost Tales 1. Silmarillionin seuraavissa kehitysvaiheissa häntä ei enää mainita.[1]

Makarin saapuminen Ardaan

Makar mainitaan ensimmäisen kerran tarinassa "The Coming of the Valar and the Building of Valinor" ("Valarin saapuminen ja Valinorin rakentaminen"). Hän kiiruhti Ardaan sisarensa Meássën kanssa, kun muut valar olivat jo "ylittäneet maailman rajan"; mutta tarinan kertojan mukaan "olisi ollut parempi, jos he eivät olisi löytäneet maailmaa vaan jääneet ikiajoiksi ainurin pariin Vaiyan ja tähtien taakse, silä molemmat olivat mieleltään riitaisia henkiä" ja lisäksi jotkut heidän kanssaan saapuneet vähäisemmät henget olivat ensimmäisinä liittyneet Melkon riitasointuun ja auttaneet tämän musiikin levittämistä.[2] Makarin riitaisuus käy ilmi myös Tulkasin kuvauksesta: Tulkas ei "lyönyt nyrkillään syyttä" kuten Makar,[3]

Makarin ja Meássën asunto

Aulë teki muiden valarin asunnot, mutta Makar ja Meássë rakensivat asuntonsa itse vain oman väkensä auttamina. Heidän asuntonsa oli "synkkä sali", joka sijaitsi Ulompien maiden rajalla, ei kovin kaukana Mandosista. Se oli koristelematon ja raudasta tehty, ja Makarin vasallit taistelivat siellä haarniska yllään. Sieltä kuului kalinaa ja huutoa ja torven toitotusta. Yksikään valarista ei käynyt siellä paitsi Tulkas, joka toisinaan paini Makarin kanssa tai kävi aseleikkeihin tämän taistelijoiden kanssa.[4]

Makarin hovissa taisteltiin lakkaamatta paitsi silloin kun hänen väkensä kokoontui saleihin juhlimaan tai kun Makar ja hänen sisarensa olivat metsästämässä "susia ja karhuja mustilla vuorilla". Talo ol täynnä sota-aseita, ja sen seinillä riippui suuria kiillotettuja kilpiä. Sitä valaisivat soihdut ja siellä laulettiin hurjia lauluja voitoista ja ryöstelyistä ja "soihtujen punainen valo heijastui paljaiden miekkojen teristä". Makar ja hänen sisarensa istuivat siellä usein ja Makarin polvilla oli suunnaton tappara.[5]

Makarin toimet ja teot

Makar ja Meássë kulkivat usein ympäri maita, sllä "he rakastivat Melkon kautta koko maailman nostattamia hillittömiä myllerryksiä.[6] Heidän sanottiin myös ratsastavan myrskytuulissa ja nauttivan maanjäristyksistä ja muinaisten merien hillittömästä raivosta.[7]

Kun valar kävivät ensimmäiseen sotaansa Melkoa vastaan, he saivat haarniskansa ja aseensa Makarilta-[8] Suostutellessaan Melkoa tulemaan Valinoriin he lupasivat, että tämä saisi asua Makarin talossa, kunnes Aulë valmistaisi hänelle oman suuren talon.[9] Kun valar kävivät oikeutta Melkoa vastaan, Makar puhui hänen puolestaan, "vaikkakaan ei lämpimästi", sillä hänen mielestään olisi paha asia, jos vallitsisi ikuinen rauha.[10]

Kun valar pohtivat eldarin kutsumista Valinoriin, Makar vastusti ehdotusta, sillä hänen mielestään paikka oli rakennettu valarille ja oli jo ennemmin "kauniiden rouvien ruusutarha kuin miesten asummus".[11]

Melkon tuhotessa Valinorin Puut myös Makar oli mennyt Valmariin juhlaan,[12] ja Melkon paettua hän lähti sisarensa ja koko väkensä kanssa ajamaan tätä takaa mutta turhaan.[13] Hän onnistui ainoastaan surmaamaan kaksi takaa-ajon aikana kohtaamaansa Melkon seuralaista. Tämän vuoksi hän oli puiden kuoltua "ainoa hiemankn iloinen noina pahoina aikoina"[14]

Nimestä

Nimi Makar mainitaan Qenya Lexiconissa juuren MAKA- yhteydessä sanojen mak-, makta- 'surmata', makil 'miekka', makka 'surmaaja' ja makillar 'miekkamies' kera. Nimen käännökseksi on annettu God of battle, "taistelun jumala".[15] Nimen goldogrininkielinen muoto on Magron tai Magorn, käännettynä 'Sotien jumala' (engl. God of Wars).[16]

1930-luvulla (Makarin jäätyä jo pois legendariumista) kirjoitetuissa "Etymologioissa" esiintyy juuri MAK- 'miekka', verbivartalona 'taistella (miekalla)', leikata'. Tästä on johdettu quenyan sana mahtar 'soturi'.[17] Mutta myös sana macar tunnetaan quenyasta, ainakin nimen Menelmacar 'taivaan miekkamies, Orion' osana.[18]

Valarin nimiluettelossa mainitaan myös Makarin toinen nimi Ramandor,[19] joka oli myös kotkien kuninkaan alkuperäinen nimi Gondolinin tuhossa, jossa sen korvasi Sorontar.[20] Qenya Lexiconissa nimi Ramandor esiintyy juuren RAMA (vrt. rama- 'huutaa') yhteydessä ja sen käännökseksi annetaan 'Huutaja' = Makar (engl. the Shouter = Makar).[21]

Viitteet

  1. Ks. myös HoME I, s. 80, 89.
  2. HoME I, s. 65.
  3. HoME I, s. 75.
  4. HoME I, s. 77-78. Makarin ja Meássën saleja ei ilmeisesti ole merkitty Ardan varhaisimpaan karttaan (HoME I, s. 81, 82).
  5. Makarin ase on englanniksi bill; tämä keskiajalla käytetty salkoase muistuttaa varren päähän kiinnitettyä vesuria. Ks. Bill (weapon) (Wikipedia [en]; luettu 1.10.2019).
  6. HoME I, s. 78.
  7. HoME I, s. 98.
  8. HoME I, s. 101.
  9. HoME I, s. 103.
  10. HoME I, s. 105.
  11. HoME I, s. 117.
  12. HoME I, s. 144.
  13. HoME I, s. 154-155.
  14. HoME I, s. 177.
  15. Qenya Lexicon s.v. MAKA- (Parma Eldalamberon 12, 1998, s. 57-58; HoME I, s. 259).
  16. Gnomish Lexicon (Parma Eldalamberon 11, 1995, s. 55); HoME I, s. 259.
  17. Etymologies s.v. MAK- (HoME V, s. 371).
  18. Ks. artikkeli Menelmacar. Vrt. myös Telumehtar (tähtikuvion toinen nimi sekä Gondorin kuninkaan nimi).
  19. HoME I, s. 259.
  20. Ks. HoME I, s. 89 (kirjoitusasu: "Ramandur"; samoin hakemistossa HoME I, s. 290).
  21. Qenya Lexicon s.v. RAMA (Parma Eldalamberon 12, 1998, s. 78-79). Nimen o-kirjain on kirjoitettu paksusti toisen kirjaimen, mahdollisesti u:n päälle.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia