Gnomish Lexicon

Kohteesta Kontuwiki

The Gnomish Lexicon[1] (alkuperäinen otsikko: iˑlam naˑNgoldathon : "Goldogrin" : di Sacthoðrin : Eriol Sarothron. whom else is called Angol, but in his own folk Ottor Wǽfre. : Tol Withernon : (ar lim gardhin arthi)[2]) on J. R. R. Tolkienin laatima goldogrinin eli "maahiskielen" (engl. Gnomish) sanasto, jonka lopullinen muoto on peräisin noin vuodelta 1917.[3] Tolkien kirjoitti sanaston sidottuun mustakantiseen muistikirjaan. Christopher Tolkien julkaisi siitä otteita teosten The Book of Lost Tales 1 ja The Book of Lost Tales 2 liitteiden nimiluetteloissa,[4] ja vuonna 1995 se ilmestyi kokonaan Christopher Gilsonin, Patrick Wynnen, Arden R. Smithin ja Carl F. Hostetterin toimittamana.[5]

Sanasto on Tolkienin luomien haltiakielten varhaisvaiheen tärkeä lähde; hän käytti sitä ilmeisesti apuvälineenä kirjoittaessaan Kadonneitten tarujen kirjan tarinoita ja korjasi ja täydensi sanastoa kirjoitustyön edetessä. Kun hän oli lopettanut Kadonneitten tarujen työstämisen, myös Gnomish Lexiconin muokkaaminen päättyi.

Sanasto koostuu kokonaisista sanoista ja erisnimistä (verbeistä annetaan verbivartalo, esim. antha- 'antaa'[6]) eikä juurista kuten Qenya Lexicon ja Etymologies. Sanaston sanoille on annettu lähinnä vain englanninkielinen käännös; etymologiset ja fonologiset selitykset ovat harvinaisia. Joihinkin hakusanoihin Tolkien on kuitenkin liittänyt viittauksen "see grammar", joka tarkoittaa samoihin aikoihin syntynyttä goldogrinin kielioppia (Gnomish Grammar).[7]

Sanaston otsikko liittää sen Kadonneitten tarujen kirjan sisäisessä historiassa merenkävijä Erioliin, joka otsikon mukaan on laatinut sanaston "Tol Withernonissa ja monissa muissa paikoissa".[8] Hän on teoksen kehyskertomuksessa se henkilö jolle kaikki Kadonneet tarut kerrotaan Yksinäisellä saarella ja joka myöhemmin palaa Englantiin ja kirjoittaa ne muistiin.[9]

Viitteet

  1. Vaikka sanaston otsikossa tämä nimi ei esiinny, Tolkien viittaa siihen muissa kirjoituksissaan lyhenteellä GL (Gnomish tai Goldogrin Lexicon).
  2. Suom. "Maahisten kieli, "goldogrin" [käännettynä] [muinais]englantiin. Eriol Sarothron, jota myös kutsutaan "Angoliksi", mutta [jota] hänen oma kansansa [nimittää] Ottor Wǽfreksi. Tol Withernonissa ja monissa muissa paikoissa." – Ks. Paul Strack, Eldamo, Gnomish Phrases (1), Gnomish Phrases (2).
  3. Toimittajat ovat erottaneet tekstistä kolme kerrosta: 1) lyijykynällä kirjoitettu varhaisin versio, 2) ensimmäinen musteella kirjoitettu versio, 3) lopullinen versio, johon on tehty muutoksia värikynällä ja lyijykynällä. Otsikkotekstin alla on musteella kirjoitettu vuosiluku 1917 (Parma Eldalamberon 11, 1995, s. 3).
  4. Ks. HoME I, s. 247.
  5. Parma Eldalamberon 11, 1995, s. 17-75 (johdanto s. 2-4).
  6. Parma Eldalamberon 11, 1995, s. 19.
  7. Ks. Parma Eldalamberon 11, 1995, s. 4.
  8. Ilmauksen käännöksestä, ks. Paul Strack, Eldamo s.v. Tol Withernon. Nimi Withernon ei esiinny muualla mutta John Garthin mukaan (Tolkien and the Great War, s. 236) se tuo mieleen Withersean kaupungin, joka oli lähellä Thirtle Bridgen leiriä, Tolkienin sijoituspaikkaa vuonna 1917. Näin ollen Tolkien yhdistäisi otsikossa itsensä ja hahmonsa Eriolin.
  9. Ks. artikkelit Eriol, The Cottage of Lost Play.