Ernil i Pheriannath
Ernil i Pheriannath, "puolituisprinssi" (engl. Prince of the Halflings, suom. myös: "puolituisten ruhtinas") on Peregrin Tukista Minas Tirithissä käytetty sindarinkielinen kunnianimi, jonka hän sai kansan keskuudessa saavuttuaan kaupunkiin Gandalfin kanssa.[1]
Jo Peregrinin saapuessa ensimmäisen kerran Beregondin kanssa syömään kaartin kolmannen komppanian miesten kanssa kaupungissa oli levinnyt huhu, "että pohjoisesta oli saapunut puolituisten ruhtinas tarjoamaan liittoa Gondorille ja viittätuhatta miekkaa".[2] Vaikka Peregrin kumosi tämän huhun, käsitystä hänen korkea-arvoisuudestaan piti yllä muun muassa se, että hän hobittien tapaan aluksi sinutteli kaikenarvoisia henkilöitä[3] ja käytti kaartin komeaa mustaa asepukua.[4]
Toisaalta Peregrinin isä Paladin Tuk oli thain ja Tuk-suvun päämies ja Peregrin peri aikanaan nämä arvonimet, joten nimitys ei ole aivan perusteeton.
Nimestä ja käännöksestä
Sindarinkielisen nimityksen käännös "puolituisprinssi"[1] on harhaanjohtava. Sindarin ernil olisi parempi suomentaa "ruhtinaaksi" kuin "prinssiksi", joka tuo mieleen lähinnä hallitsijan pojan (vaikka Peregrin tavallaan olikin Tukien "prinssi"). Sana ernil esiintyy myös paikannimessä Dor-en-Ernil "Suuriruhtinaan maa" (engl. Land of the Prince). Lisäksi englannin Prince of the Halflings on suomennettu "puolituisten ruhtinaaksi" yllä lainatussa kohtauksessa Linnan sotilaiden ruokailusta.[2]
Muut nimityksen osat ovat in, sindarin monikon määräinen artikkeli ja periannath, kollektiivimonikko sanasta perian 'puolituinen', sindarin kielelle ominaisen, niin sanotun "nasaalimutaation" vuoksi muodossa pheriannath.[5]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 TSH III/5.4., Gondorin piiritys, s. *** / *** / *** / *** / 834.
- ↑ 2,0 2,1 TSH III/5.1., Minas Tirith, s. *** / *** / *** / *** / 794.
- ↑ TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. *** / *** / *** / *** / 1172. Westronissa tehtiin ero sinuttelun ja teitittelyn välillä, mutta hobitit käyttivät vain sinuttelumuotoa. Suomennoksessa tätä ei ole voitu täysin huomioida.
- ↑ TSH III/5.4., Gondorin piiritys, s. *** / *** / *** / *** / 834.
- ↑ Helge K. Fauskanger: Sindar - jalo kieli: Nasaalimutaatio. Ks. artikkeli Periannath. Ks. myös J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 533 (kirje 347).
