Mara Hultainen (hobitti)

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Järin Möyremässä asunutta hobittia. Lukeaksesi samannimisestä runosta, jossa hän esiintyy, katso artikkeli Mara Hultainen (runo).

Mara Hultainen (engl. Perry-the-Winkle, Winkle) oli Järin Möyremässä asunut hobitti, joka tunnetaan samannimisestä runosta teoksessa Tom Bombadilin seikkailut.[1]

Mara Hultainen ja Vanha Peikko

Runossa kerrotaan aluksi Kaukavuorilla asuneesta Vanhasta Peikosta, joka kyllästyy yksinäisyyteen ja lähtee Kontuun etsimään ystäviä. Kaikki kuitenkin pelästyvät peikkoa, joka jää typertyneenä itkemään Umpikolojen portille.[2] Silloin sen luokse tulee Mara Hultainen, joka taputtaa peikon päätä ja kysyy tältä: ”Mitä pillität, iso köntys, hei! Vai kaipaatko telkien taa?”[3] Peikko ilahtuu tavatessaan viimein jonkun ystävällisen hobitin, ottaa Maran selkäänsä ja vie hänet kotiinsa teelle.[4]

Peikko osoittautuu mainioksi leipuriksi, ja Mara syö itsensä niin täyteen, että hänen takkinsa uhkaa jäädä liian pieneksi. Sen jälkeen Peikko opettaa hänelle leipurintaitoja ja sijaa tälle vuoteen kanervapatjalle.[5]

Mara palaa kotiinsa mutta ei kerro missä hän on ollut; hän sanoo vain olleensa teellä ja syöneensä leipää niin että oli haljeta. Muuan Kurkkija-Kalle kertoo kuitenkin nähneensä, miten peikko vei Maraa reppuselässä kohti Kaukavuoria. Kyläläiset lähtevät saman tien peikon luo ja vaativat tätä leipomaan heillekin hentusia ja paksuja leipiä.[6] Peikolla ei kuitenkaan ole lainkaan hentusia jäljellä, sillä ”Mara söi talon tyhjäksi” niin kuin se sanoo kutsumattomille vieraille.[7] Peikko ajaa muut hobitit pois; vain Mara on sille mieluinen, ja se ottaa hobitin vieraakseen joka torstai ja syöttää tälle herkkujaan.[8]

Mara pulskistuu pulskistumistaan ja hänestä tulee lopulta ”mestaripaakari, kuten lauluissa kerrotaan”, ja sekä Konnussa että Briissä muistetaan hänen leipiään – vaikka peikon ”paksunpullea leipä ja voi” olivat vielä parempia.[9]

Mara Hultaisen historiallisuudesta

Tiedetään, että runo on Samvais Gamgin laatima,[10] mutta tarina ystävällisestä leipuripeikosta on niin uskomaton, että voi hyvällä syyllä epäillä sekä peikkoa että runon hobitteja Samvaisin mielikuvituksen tuotteeksi. Toisaalta on mahdollista, että Samvais on sisällyttänyt humoristiseen tarinaan nimiä ja hahmoja Konnun todellisista asukkaista – joku Briissä asti tunnettu mestarileipuri on saattanut olla ainakin esikuva runon Mara Hultaiselle. Tämä on kuitenkin pelkkää arvailua.

Nimestä

Nimen kehityksestä

Runon varhaisemmassa versiossa, nimeltään Bumpus, päähenkilön nimi on William Winkle, ja häntä nimitetään myös Bill Winkleksi ja mestarileipuriksi tultuaan hän on myös Bill a Baker. Hän ei kuitenkaan ole vielä hobitti, vaan Kimalan kaupungissa asunut ihminen.[11]

Viitteet

  1. TBS 8, Mara Hultainen, s. 41-44 / ***.
  2. TBS 8, Mara Hultainen, s. 41-42 / *** (r. 1-50).
  3. TBS 8, Mara Hultainen, s. 42 / *** (r. 53-54).
  4. TBS 8, Mara Hultainen, s. 42-43 / *** (r. 55-64).
  5. TBS 8, Mara Hultainen, s. 43 / *** (r. 65-80).
  6. TBS 8, Mara Hultainen, s. 43-44 / *** (r. 81-107).
  7. TBS 8, Mara Hultainen, s. 44 / *** (r. 108).
  8. TBS 8, Mara Hultainen, s. 44 / *** (r. 108-120).
  9. TBS 8, Mara Hultainen, s. 44 / *** (r. 121-128).
  10. TBS, Esipuhe, s. 7 / ***.
  11. The Adventures of Tom Bombadil (2014), Commentary, s. 202-206.