Kukkula: Hobittila Virran tuolla puolen

J. R. R. Tolkien: Kukkula: Hobittila Virran tuolla puolen. Kuva: Tolkien Gateway.

Kukkula: Hobittila Virran tuolla puolen (engl. The Hill : Hobbiton-across-the Water) on J. R. R. Tolkienin piirtämä kuva, jonka mustavalkoinen tussiversio julkaistiin nimiölehteä vastapäätä Hobitin ensimmäisessä englantilaisessa painoksessa 1937; toisesta englantilaisesta painoksesta ja ensimmäisestä amerikkalaisesta painoksesta lähtien on käytetty Tolkienin viimeistelemää värillistä vesivärimaalausta, joka ei ehtinyt valmistua ensimmäiseen painokseen.

Kuva on julkaistu myös Tarun Sormusten herrasta kuvitetussa laitoksessa (alkuteos 2021, suomennos 2023).

Tolkien valmisti viisi vesivärimaalausta Houghton Mifflinin pyynnöstä, koska amerikkalaiskustantaja oli halunnut liittää teoksesn Tolkienin viivapiirrosten lisäksi amerikkalaistaiteilijoiden värikuvia. Kun Allen & Unwin oli ehdottanut, että kaikki kuvat olisivat Tolkienin käsialaa, Tolkien (pitkään epäröityään) lähetti viisi valmista värikuvaa, jotka hän viimeisteli viikon tai kahden aikana heinäkuussa 1937 – paitsi "Kukkulan", joka oli valmiina 13. elokuuta 1937.

Kuvasta on myös säilynyt useita lyijykynällä ja tussilla piirrettyjä luonnoksia,

Kuvasta

Kuvan etualalla vasemmalla on Virran yli vievä silta ja sen oikealla puolella Hiesulin Vanha mylly. Korkeassa myllyrakennuksessa on päätytorni, yksi kaari-ikkuna sekä pyöreät ikkkunat tornin yläosassa ja rakennuksen yläosassa. Aivan rakennuksen katon alla on nelä matalaa ikkunaa. Joki virtaa idästä länteen ja pyörttää myllynratasta.

Ylitettyään sillan tie lähtee nousemaan kohti Kukkulaa: sillan pielessä on tienviitta, jossa vasemmalle osoittaa viitta West ("Länteen") ja kukkulalle päin viitta Hill ("Kukkula"). Länteen vievää tietä kuvassa ei kuitenkaan näy, sen sijaan myllyn ja joen vartta kulkevan tiiliaidantakana näkyy itään vievä tie. Tämän tien takana osin piilossa on valkoinen, lauta- ja pensasaidan ympäröimä talo, jonka edessä on ilmeiseesti kukkatarha ja takana mahdollisesti kanakoppi. Sekä myllyssä että talossa on punainen tiilikatto. Talossa näkyy lisäksi räystäskouru ja siitä alas tynnyriin johtava putki.

Edempänä tien oikealla puolella on yksi valkoinen talo ja vasemmalla – siis lännen puolella – puutarhan puiden takaa pilkottaa nelikulmainen valkoinen, umpipihalla varustettu rakennusryhmä, joka on varmasti Vanha moisio.

Rakennuksen keltaisilla (tiilisillä?) harjakatoilla on kaksi pientä tornia. Toinen on katolla lounaiskulmassa, se on pieni ja nelikulmainen, ja siinä on pieniä ikkunoita. Toinen torni on pyöreä, ja se saattaa olla myös keskellä pihaa eikä eteläsiiven katolla niin kuin ensi katsomalta vaikuttaa.

Eteläsiipi on suurimmaksi osaksi puiden takana, mutta se on yksikerroksinen ja siitä näkyy yksi pyöreä ikkuna. Sisäpihaa ei juuri erotu; siipirakennuksissa ei näy ikkunoita pihan puolella.

Tien varressa oleva päärakennus on etelä- ja pohjoissiipiä sekä länsisiipeä korkeampi. Siinä on kaksi kerrosta sekä harjakaton alla vielä pyöreä päätyikkuna. Keskellä julkisivua on ovi, sen molemmin puolin on pyöreä (?) ikkuna. Toisessa kerroksessa on kolme ikkunaa. Julkisivu on melkein tiessä kiinni, mutta sen erottaa tiestä valkoinen lauta-aita, jossa on portti.

Aita jatkuu lähelle jokea, ja siinä on toinen portti kohdassa, jossa se muuttuu pensasaidaksi. Tästä pikkuportista johtaa polku viistoon kohti kartanon länsipäätyä. Puutarha kuuluu selvästi kartanon maihin ja näyttää jatkuvan jokeen saakka, josta sen rajaa taas valkoinen lauta-aita.

Kartanon takana on kolme pyöreää heinä- tai viljasuopaa ja avoin kenttä tai niitty, jota lännen puolella reunustaa pensasaita, pohjoisessa sen erottaa heinä(?)pellosta lauta-aita.

Vanhan moision jälkeen tie nousee kaarrellen Kukkulan rinnettä, jossa näkyy peltoja, nittyjä ja aitoja. Ennen ensimmäistä oikealle kaartavaa mutkaa tien vasemmalla puolella on portti, josta ilmeisesti päästään länteen vievälle sivukujalle. Samanlainen portti on mutkan jälkeen kohdassa, jossa näkyy kolme pyöreäovista ja -ikkunaista hobitinkoloa edessään avautuvine puutarhoineen. Nämä kolot ovat ilmeisesti Repunreunan kolot, joista yhdessä Ukko Gamgi asui.

Seuraavaksi tie kaartaa taas oikealle ja mutkassa on nyt oikealla puolella portti, josta lähtee kapea kuja kukkulan rinteessä olevaan yksinäiseen hobitinkoloon. Tämän jälkeen tie kääntyy vasemmalle ja päättyy isoon vihreään ja pyöreään hobitinkolon oveen, jonka molemmin puolin kasvaa puu. Oven vasemmalla puolella näkyy viisi pyöreää ikkunaa. Kolon edustalla on ensin nurmikko, jonka halki johtaa polku alas kaariportille ja sen alla avautuvaan, käytävien neljään osaan jakamaan hedelmäpuutarhaan.

Tien viimeisen mutkan sisään jää vielä nurmikenttä jonka keskellä kasvaa iso yksinäinen puu. Nämä ovat nähtävästi Juhlakenttä ja Juhlapuu.

Kukkulan takana kaukana vasemmalla siintää metsäinen maisema, jonka Hammond ja Scull arvelevat olevan Palokorpi.

Taivas on kesäisen sininen ja siinä uiskentelee erimuotoisia pilviä.

Kuvan taustaa

Tolkien Collector's Guide -sivuston käyttäjä Trotter esitti syyskuussa 2016 mielenkiintoisen ajatuksen: Tolkien on voinut saada inspiraatiota kuvaansa Sir William Orpenin maalaukseesta "German Planes visiting Cassel" (1917).

Katso myös

• Hobitin kuvitus

Lähteet

• Hammond – Scull 1995 = Wayne G. Hammond – Christina Scull, J. R. R. Tolkien: Artist and Illustrator, HarperCollins 1995.
• Hammond – Scull 2012 = Wayne G. Hammnd – Christina Scull, Hobitti Tolkienin silmin, WSOY 2012.

Viitteet

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia