Enedwaith

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Enedwaith (myös Enedhwaith), "keskikansa"[1] tai "Keskiväki"[2] (engl. Middle-folk) on muinainen nimi jonka dúnedain antoivat Gwathlón (Harmaavirran) ja Angrenin (Rautkymin) väliselle maalle ja siellä historiallisena aikana asuneelle kansalle. Nimi on todennäköisesti peräisin toisen ajan lopulta, jolloin Pelargirin satama oli jo perustettu, ja se viittaa Keski-Maan ihmisiin jotka asuivat uskollisten númenorilaisten siirtokuntien välillä (vrt. Lond Daer Enedh).

Númenorilaisten löytäessä alueen 600-luvulla ta. sitä peittivät laajat katkeamattomat metsät. Alkuperäisasukkaat olivat lukuisia ja luonteeltaan sotaisia, mutta asuivat metsissä erillisinä yhdyskuntina, eikä heillä ollut yhteistä johtoa tai kuningasta. He olivat sukua haladinille ja siten puhuivat kieltä, jota númenorilaiset eivät voineet ymmärtää. Númenorilaiset eivät tunnistaneet alkuperäisasukkaita kaukaisiksi sukulaisikseen vaan alkoivat pitää heitä "varjonalaisena väkenä" (gwathuirim).

Kuningas Tar-Aldarion (700–1098 ta.) ihastui Enedwaithin suuriin metsiin ja perusti Harmaavirran suulle puusataman, jota myöhemmin suuresti laajennettiin. Enedwaithin asukkaat pelkäsivät númenorilaisia, mutta ryhtyivät vihamielisiksi vasta kun númenorilaisten harjoittama puiden kaataminen uhkasi heidän perinteisiä elinkeinojaan. Númenorilaiset alkoivat kohdella heitä vihollisinaan ja pitkällisen sodan seurauksena hävittivät sekä metsät että asukkaat laajalta alueelta. Eloonjääneet gwathuirim pakenivat sisämaahan ja antoivat apuaan Sauronille Haltioiden ja Sauronin välisessä sodassa (1693-1701 ta.). Sodan jälkeen suurin osa vanhoista metsistä oli hävitetty.

Kolmannella ajalla Enedwaith oli Arnorin ja Gondorin välinen rajamaa, johon Dúnedain eivät asettuneet pysyvästi asumaan. Sen halki kulki Tharbadista Rautkymin kahlaamoille pohjois-etelä -tie, joka yhdisti valtakunnat toisiinsa. Tharbadista etelään soiden läpi johtava pengertie kuuui molempien valtakuntien yhteiselle vastuulle. Enedwaithin poliittinen asema näyttää vaihdelleen. Toisaalla sanotaan ettei se kuulunut kumpaankaan valtakuntaan,[3] mutta on myös maininta jonka mukaan se kuului kuninkaitten aikana Gondorin valtapiiriin.[4]

Enedwaithin itäosassa, Sumuvuorten länsipuolisilla alakukkuloilla sijatsi kolmannen ajan loppupuolella Mustainmaa, jossa asuivat muinaisten gwathuirimin jäänteet. Suuri rutto (1636-1637) ei kohdellut Enedwaithia yhtä raskaasti kuin Gondoria ja Arnoria, joten sen väki kasvoi ja meenstyi ja kuninkaiden ajan päätyttyä he lakkasivat olemasta Gondorin alamaisia. Sormuksen sodan aikoihin Enedwaithissa asui mustainmaalaisten lisäksi "suuri joukko alkeellista kalastajaväkeä", joten se oli itse asiassa huomattavasti taajemmin asuttu kuin Eriador.

Tolkienin keskeneräiseksi jäänyt tarina Tal-Elmar,[5] joka kertoo númenorilaisten ja Keski-Maan ihmisten kohtaamisesta, saattaa sijoittua Enedwaithiin Rautkymin suulle.

Lähteet

Viitteet

  1. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 435 / 378 (s.v. gwaith).
  2. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 359, 362; KTK, Sanasto, s. 581 (s.v. Enedwaith).
  3. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 363.
  4. KTK 3.V, Taistelut Rautkymin Kahlaamolla, s. 505.
  5. HoME XII, s. 422-438.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia