Lanthir Lamath

Kohteesta Kontuwiki

Lanthir Lamath, "Kaikuvien äänien putous" (engl. Waterfall of Echoing Voices),[1] oli vesiputous Ossiriandissa: Diorin ja Nimlothin tytär Elwing syntyi "tähtikirkkaana yönä valon leikkiessä Lanthir Lamathin vesiputouksen verhossa hänen isänsä talon vierellä." Tästä Elwing sai "Tähtisadetta" tarkoittavan nimensä.[2] Kun Dior ja Elwing lähtivät lapsineen Doriathiin, heidän sanotaan lähteneen Lanthir Lamathista, joten ilmeisesti he asuivat putouksen luona.[3] Samoin kerrottaessa Elwingin syntymästä sanotaan, että hänen isänsä talo oli putouksen ääressä.[2]

Tarinan kehityksestä

Maininta tästä vesiputouksesta ja Elwingin nimestä on otettu julkaistuun Silmarillioniin myöhäisistä esseistä The Shibboleth of Fëanor ja The Problem of Ros.[4] Sen enempää alkuperäisissä käsikirjoituksissa kuin Silmarillionin versiossakaan ei kerrota tarkasti, missä Dior ja Nimloth asuivat. Shibboleth-esseessä kuitenkin sanotaan, että Ossiriandin joet laskeutuivat jyrkästi Sinivuorilta, ja että Diorin talo oli erään suuren putouksen, Lanthir Lamathin, luona. Putous sijaitsi siis luultavasti vuorten juurella eikä ollut ainakaan kovin lähellä Tol Galenin saarta, jolla Beren ja Lúthien asuivat. Myös Silmarillionin kohta, jossa Beren "nousi ja lähti Tol Galenilta ja otti mukaan poikansa Diorin",[5] alkukielellä "– – left Tol Galen, and summoning to him – –", voidaan ymmärtää niin, että Dior asui erillään Berenistä.

Nimestä

Sindarinkielisen nimen Lanthir Lamath osat ovat lanthir 'vesiputous'[6] ja lamath 'kaikuvat äänet, kaiut'.[7]

Viitteet

  1. Silm., Hakemisto, s. 412 / 353 (s.v. Lanthir Lamath); HoMe XII, s. 349. – Kirjoitusasu: "Kaikuvien Äänien Putous" (Silmarillion, ensimmäinen laitos, 1979); "Kaikuvien äänien putous" (Silmarillion, kuvitettu laitos, 2018).
  2. 2,0 2,1 Silm. 22, Doriathin tuho, s. 296 / 240.
  3. Silm. 22, Doriathin tuho, s. 297 / 241.
  4. HoMe XII, s. 372 [viite 9].
  5. Silm., s. 296 / 240.
  6. HoMe XII, s. 349. – Paul Strackin mukaan (Eldamo s.v. lanthir) sanan lanthir alkuosa on luultavasti peräisin juuresta LAT- 'pudota' (ks. Vinyar Tengwar 47, 2005, s. 29) ja loppuosa on sîr 'joki' (ks. Etymologies s.v. SIR-, HoMe V, s. 385). Näin ollen sana tarkoittaisi kirjaimellisesti 'putoavaa jokea'.
  7. HoMe XII, s. 349. – Vrt. Lammoth 'suuri kaiku' ja lóm 'kaiku' (Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 437 / 381, s.v. lóm). Sanassa lamath on kollektiivimonikon pääte -ath (ks. Sindar - jalo kieli: Substantiivi: Kollektiivimonikko; David Salo, A Gateway to Sindarin, 2004, s. 98-99).