Valarin panna
Valarin panna[1] (engl. Ban of the Valar) eli Lännen valtiaitten panna[2] (engl. Ban of the Lords of the West) oli valarin asettama kielto, jonka mukaan númenorilaiset eivät saaneet astua jalallaan Kuolemattomille maille eivätkä edes purjehtia niin kauas länteen, etteivät Númenorin rannat enää näkyisi.[3]
Tolkienin vuonna 1967 kirjoittaman kirjeluonnoksen mukaan Aman oli kielletty ihmisiltä jo ensimmäisellä ajalla.[4] Tähän kieltoon viittaa ilmeisesti myös kysymys, jonka Mandos esitti, kun ihmisen ja haltian poika Eärendil saapui Valinoriin kahden sukukunnan viestintuojana: "Saavatko kuolevaiset elävinä astua kuolottomille maille kuolematta?"[5]
Noldoria koskeva panna
Pannaksi (pienellä alkukirjaimella) kutsutaan myös Mandosin kirouksessa julistettua tuomiota, jonka mukaan noldorin maanpakolaisten ei sallittaisi palata Länteen.[6]
Viitteet
- ↑ Kirjoitusasu Silmarillionin vuoden 1979 laitoksessa ja Keskeneräisten tarujen kirjan vuoden 1986 laitoksessa: "Valarin Panna". Joskus kirjoitettu pienellä alkukirjaimella sekä alkuperäisessä ja suomennoksessa: the ban of the Valar, suom. "valarin panna" (KTK 2.III, Elrosin perilliset: Númenorin kuninkaat, s. 302 / 255; KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. *** / 269).
- ↑ Kirjoitusasu Silmarillionin vuoden 1979 laitoksessa: "Lännen Valtiaitten Panna".
- ↑ TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / 388 / *** / *** / ***; Silm., Akallabêth, s. 327–328 / 270.
- ↑ J. R. R. Tolkien, Kirjeet, kirje 297.
- ↑ Silm. 24, Eärendilin matka ja Vihan sota, s. 313 / 257.
- ↑ Esim. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 312, 317 / 269, 271, 292.
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
