Bukinmaan torvimerkki

Kohteesta Kontuwiki

Bukinmaan torvimerkki (engl. Horn-call of Buckland/Horn-cry of Buckland) oli Bukinmaan hobittien hälytysmerkki, jota kuvatakseen Tolkien varioi sanalitaniaa:

HERÄTYS! HÄLYTYS! HYÖKKÄYS! HERÄTYS!
HÄLYTYS! HYÖKKÄYS! HÄLYTYS!
HERÄTYS! HERÄTYS![1]
Herätys! Herätys! Hälytys, hyökkäys! Herätys! Hyökkäys, hälytys! Herätys![2]

Ennen Sormuksen sodan suuria vuosia torvimerkkiä ei ollut soitettu yli sataan vuoteen, ei sen koommin kun Valkoiset sudet olivat tulleet jäätyneen Rankkivuon yli Tuimana talvena 2911 ka.[3]

Kolmannen ajan päätösvuosina torvimerkki raikasi Konnussa peräti kahteen otteeseen. Ensin 30. syyskuuta 3018 ka., kun Sormusaaveet tunkeutuivat Krikkoloon ja Fredegar Bolgerin hälyttämät naapurit päättelivät Vanhan metsän puiden käyneen hyökkäykseen. Sormusaaveet pakenivat.[1]

Toisen kerran uhmakasta torvimerkkiä soitti Meriadoc Rankkibuk Virranvarren taistelun aattona 2. marraskuuta 3019 ka. nostattaessaan Virranvarressa konnunkansaa taisteluun ihmismiehittäjiä vastaan.[2] Eikä tuota merkkiä soitettu millä tahansa torvella, vaan lohikäärme Scathan aarteesta saadulla, kääpiöiden hopeasta takomalla torvella, josta oli tullut Eorlin huoneen perintökalleus, ja jonka Merri oli saanut jäähyväislahjana Éowyniltä, kuningas Éomerin sisarelta. Tämän Rohanin torven soitto asetti pelon vihollisten sydämiin ja ilon ystävien sydämeen, kuten Éowyn sanoi.[4] Torveen soitettiin tämän jälkeen joka vuosi marraskuun toisena päivänä – tosin ei tiedetä, soitettiinko juuri Bukinmaan torvimerkkiä – ja sen jälkeen juhlittiin ja poltettiin kokkoja.[5]

Viitteet