Fope:Usvajaisten kylä/Hahmot/Tix
Tix, Suvannon mylläri, oli Tixin hahmo Vihreän Lohikäärmeen ensimmäisessä foorumiroolipelissä Usvajaisten kylässä. Hänen roolinsa oli näkijä.
Tilastot
- Annettuja ääniä: 5
- Saatuja ääniä: 0
Hahmoesittely
Mylläri on ollut useimpien harmiksi kylässä aina, eikä tunnu älyävän ottaa ja kuolla kaikista ikävuosistaan huolimatta. Kukaan ei tunnu muistavan naisen todellista nimeä, mutta häntä sanotaan yleisesti mylläriksi ja selän takana paljon ikävemmillä (ja kuvaavammilla) nimillä.
Eukko on tympeä, pihi ja kaiken kukkuraksi ruma kuin ladon peräseinä. Mylly on ollut hänen suvullaan aina ja sen käytöstä on aina peritty pientä maksua – asiaan ollaan kylän talonpoikien keskuudessa jo totuttu, eikä summa mikään yletön ole. Mylläriä tuntuu kuitenkin kiinnostavan enemmän juoruilu kyläläisten kanssa ja majatalossa tuon tuosta paloviinan kanssa tissuttelu.
Mylläri ei ole koskaan saanut itselleen puolisoa, vaikka on yrittänytkin vanhanapiikana ahdistaa monta kyläläismiestä nurkkaan ja satimeen. Jottei jokainen kyläläinen inhoaisi tätä vastenmielistä naista, hänessä on toisinaan myös hyvät puolensa. Hän antaa usein lainoja lähes korotta.
Mylläri on aina ollut kylässä ja pitää siksi pyhänä etuoikeutenaan työntää pitkän ja luisevan nenänsä jokaiseen rakoon, johon se vain suinkin sopii.
Kulkuri Micco, joka asettui kylään, oli Myllärille suuri henkilökohtainen pettymys. Mylläri koetti kovasti pohtia, minkä synkän salaisuuden Micco kätki sisälleen ja mitä hän pakoili tulemalla kulkurina kylään (olihan se kummaa, että nuori mies viettää noin paljon aikaa metsässä eikä esimerkiksi latotansseissa alaikäisiä riiamassa), mutta ei löytänyt vastauksia ahkerasta yrittämisestään huolimatta. Lopulta hän tuli siihen tulokseen, että Micco kenties oli normaali ihminen ja tyytyi levittämään huhua siitä, että poika kenties söi sieniä metsässä, sillä piti kovasti peseytymisestä ja muista epämiesmäisistä asioista. Mylläri yrittää kovasti olla hyvää pataa Miccon kanssa ja alkaa pikkuhiljaa uskoa, että nuorukainen onkin kuitenkin siivo, siveellinen ja rehellinen (ihan toista kuin hunsvottipojat Myllärin nuoruudessa!).
Samooja on herkullinen juorukohde, sillä hänhän on niin paljon matkoillaan ja saapuu vain satunnaisesti kylään. Mylläri pyrkii pysymään poissa Samoojan tieltä tämän ollessa läsnä, sillä tämä on kovin tuiman näköinen (lieköhän sairastaa jotakin ruttoa tai muuta tarttuvaa, kun niin kovin hyvin lääkärin seurassa viihtyyy...) Joskus miestä vahvempaa reilummin naukkailtuaan Mylläri on kysellyt Samoojalta tämän matkoista ja töistä ja meni sen jälkeen myllyynsä hikkaillen ja merkillistä suurta maailmaa päivitellen.
Aila on majatalon emännöitsijänä Myllärille tuttu. Mylläri oli kertakaikkisen tohkeissaan Ailan saapuessa vakavasti haavoittuneena kylään. Taisipa Mylläri tuolloin jo kuuluttaa, että kyseessä oli enne ja merkki suuresta vitsauksesta. Ailan toivuttua mitään ihmeellisempää suurtuhoa ei kuitenkaan tapahtunut, ja Aila piti hieman nuivaa linjaa suulaaseen Mylläriin. Saadakseen välit korjattua Mylläri toi välillä ynähdellen jauhoja ja muita ruokatarvikkeita Ailalle yrittäen kurjasti selitellä asiaa naapurisovulla. Aila antoi onnekseen asian olla ja nykyisin naiset ovat puheväleissä. Myllärin mielestä Aila on asiallinen nainen (vaikka antoi majatalolleen moisen jumalattoman ja eläimellisen nimen).
Juspe on Myllärille ikuinen arvoitus, mutta Mylläri on päättänyt vakaasti, että ottaa miehen mysteeristä selvän. Hän on varma siitä, että metsästäjä salaa jotakin (ampua nyt kylävanhin sillä tavalla...!) ja on päättänyt vakaasti ottaa selvää tapauksesta. Mylläri ilmestyykin usein kuin taikaiskusta metsään tyhjä sienikori tai onkivapa käsivarrellaan ja sanoo lipevästi olevansa vain ohikulkumatkalla Juspen ollessa yksin, mutta Myllärin harmiksi vakoilu ei ole vielä tuottanut tulosta.
Halthamaelin tai Haltiamielen ilmestyminen kylään oli Myllärin elämän suuri kohokohta (komea, karismaattinen ja vielä oma torppakin tiedossa - kaikki samassa paketissa!). Myllärin mielestä raamikas soturikönsikäs näyttäisi oikein komealta ja sopivalta hänen käsipuolessaan, mutta Haltiamieli on toistaiseksi onnistunut välttelemään paloviinalta lemuavan mamman lähentelyitä sopivan välimatkan pitäen. Mylläri haluaa olla hyvissä väleissä suurtilallisen kanssa, eikä häneltä liiennyt sympatiaa torppansa menettäneelle Juspelle.
Aiwendiliin Mylläri suhtautuu hyväksyvästi, sillä tyttörukka on ainoa kyläläinen, joka jaksaa kuunnella hänen louskuttavia leukojaan aina yhtä iloisesti hymyillen (eikä tytössä pahemmin juoruttavaa nyt muutenkaan olisi, kaikkihan tietävät niistä pirun harakoista ja siitä, että Aiwendil on muutenkin sekopää) Aiwendil sitä paitsi joskus lipsauttaa joitakin herkullisia salaisuuksia kylältä. Mylläri katselee hänen peräänsä usein elämän vaaroista varoitellen.
Lääkäri CAPS on Myllärin mielestä hieno nainen ja hän puolustaakin CAPSia ties mitä maailman puoskareita ja kiertäviä kuppareita vastaan. Ensin Mylläri katsoi kaupungista tulevaa CAPSia nenäänsä pitkin, mutta lääkärin annettua hänelle nuorentavaa kasvovettä ja parannettua kihtiset kintut kääntyivät Myllärin suupielet ylös. Hän uskoutuu mieluusti lääkärille suolistovaivoissaan ja kertoo samalla myös kylällä kiertävät huhut. CAPS on onneksi kärsivällinen ja iloinen nainen, eikä pienistä hätkähdä.
Seppä Pagba ja Mylläri ovat usein nokat vastakkain (sillä Mylläri on omasta mielestään useimmiten monissa asioissa oikeassa ja sitähän seppä ei ymmärrä). Seppä onkin yksi Myllärin lempijuoruaiheista ja jos sopivaa tarinaa ei tunnu löytyvän, Mylläri värittää tai jopa keksii sen itse. Mylläri kutsuu seppä Pagbaa selän takana Jästipääksi ja yhtä mairittelevasti seppä nimittää häntä Linnunluuksi, johtuen Myllärin kovin muodottomasta ja kituisesta varresta. [Monet kyläläiset ovat salaa todella sitä mieltä, että kaksikko ansaitsisi toisensa ja voisi muuttaa pois, mutta Mylläriä ja seppää kumpaakin tarvitaan.] Välillä taas Juopuneessa Aasissa hieman juotuaan kaksikko lientyy toisiaan kohtaan – tarvitseehan Mylläri sepäntaitoja välillä myllyään kunnostuttaessaan.
Omenatarhuri Fica on Myllärin mielestä avuton tuhertaja, joka ei nykyisellä elämänmenollaan koskaan tule saamaan aviomiestä (Myllärillä itselläänkin siipanhankinta on vielä hieman vaiheessa, mutta yrittämisen puutteesta häntä ei voi syyttää). Pohjimmiltaan Fica on kunnon nainen ja Mylläri tietää sen (ja saahan hänen omenoistaan tehtyä melkoisen maukkaita väkijuomia. Mylläri käy usein läiskimässä Ficaa tuttavallisesti selkään ja Fica on onneksi tarpeeksi kohtelias vastatakseen Myllärin keskusteluihin arasti hymyillen.
Veli Ereinion – siinäpä vasta mies Myllärin makuun. (Pyhän Absk.. Asbest.. An.. A-alkuisen ja kaukaisen veljeskunnan jäsen on sivistynyt, sopivassa iässä, suvaitsevainen eikä haise turhan pahalle). Mylläri kuuntelee mielellään Ereinionin saarnoja ja lauluja (ihan kuin se komea nuori poika joskus maitolaiturin kulmalla Myllärille laulaessaan..) ja pyytää usein Ereionin mielellään pöytäänsä majatalossa. Ereinion on taannoin myös puoltanut mylläriä kamalaa Jästipääseppää vastaan, mikä sai Myllärin suorastaan hehkumaan kiitollisuutta (paha kurki, taitavat elää selibaatissa nuo munkit).
| Usvajaisten kylän hahmot |
| Aila | Aiwendil | CAPS | Dolphin | Ereinion | Fica | Haltiamieli | Juspe | Louis | Miccoh | Myy | Pagba | Poppy | Samooja | Tix | Vehka |
Foorumiroolipelit
Fopet eli foorumiroolipelit ovat keskustelualue Vihreässä Lohikäärmeessä pelattuja roolipelejä.
