Bertram Rota

Kohteesta Kontuwiki
Bertram Rota työhuoneessaan. Kuva Bertram Rota Ltd Booksellers luvalla.

Bertram Rota (1903-1966[1]) oli englantilainen kirjakauppias, joka aloitti toimintansa vuonna 1923 Lontoossa Charing Cross Roadilla. Hän erikoistui heti nykyajan kirjallisuuden ensipainoksiin – alaan, jonka hän varsinaiseti keksi.[2]

Bertram Rota ja Tolkienin käsikirjoitukset

Yhdysvaltalaisen Marquette Universityn kirjastojen johtaja William Ready tiedusteli vuoden 1956 lopulla tai vuoden 1957 alussa Rotan välityksellä Tolkienilta, haluaisiko tämä myydä Hobitin ja Tarun Sormusten herrasta käsikirjoitukset kirjastolle. Rota vastasi kirjeessään 10. tammikuuta 1957 Readylle, että professori vaikutti halukkaalta harkitsemaan käsikirjoitustensa myyntiä, mutta hän on kysynyt, paljonko yliopisto niistä tarjoaisi. Tolkien oli luvannut lähettää hinta-arviota varten summittaisen listan Hobitin ja Tarun Sormusten herrasta materiaalista, jonka hän voisi myydä. Rotan mielestä oli tarpeen tarjota Tolkienille kunnollista hintaa ja hän ehdotti vähintään tuhatta puntaa. Lopullinen summa päätettäisiin, kun Rota olisi tutkinut tarjolla olevat dokumentit. Rota kirjoitti myös Tolkienille lähettäneensä tiedot Readylle.[3]

Rota ilmoitti 18. tammikuuta 1957 Readylle, että Marquette Universityn pitäisi varautua vähintään 1000 punnan, ehkä jopa 1250 punnan hintaan Tolkienin käsikirjoituksista. Rota kirjoitti välittömästi Tolkienille kertoakseen tarjouksesta ja sanoi olevansa valmis tulemaan Oxfordiin papereita tutkimaan.[3]

Rota vieraili Tolkienin luona Oxfordissa viimein 5. toukokuuta 1957, ensin Merton Collegessa ja lounaan jälkeen Tolkienin kotona Sandfield Roadilla. Hän tutki Hobitin ja Tarun Sormusten herrasta käsikirjoituksia ja muuta niihin liittyvää aineistoa. Papereita oli odotettua enemmän, joten Rota tarjosi niistä 1250 puntaa Marquette Universityn puolesta. Tolkien hyväksyi tarjouksen ja keskusteli Rotan kanssa maksujärjestelyistä (hän oli huolissaan myyntitulojen verotuksesta[4]), mutta ei halunnut luovuttaa käsikirjoituksia heti, vaan aikoi etsiä vielä lisää aineistoa, josta hän ei pyytäisi lisämaksua. Sen sijaan hän tarjosi ostettavaksi etsintöjensä yhteydessä löytyneet Maamiehen ja lohikäärmeen sekä julkaisemattoman Herra Blissin käsikirjoitukset. Rota kirjoitti illalla William Readylle päivän tapahtumista. Hän uskoi saavansa paperit Tolkienilta kesäkuussa ja ehdotti, että myös Maamiehen ja lohikäärmeen sekä Herra Blissin aineisto ostettaisiin 250 punnalla, joten kauppasummaksi tulisi yhteensä 1500 puntaa. Ready hyväksyi kauppasumman ja Tolkien suostui sopimukseen.[5]

7. kesäkuuta 1957 Tolkien luovutti sopimuksen mukaan Hobitin, Maamiehen ja lohikäärmeen ja Herra Blissin käsikirjoitusaineiston mutta ei vielä Tarun Sormusten herrasta papereita, joita hänen oli vielä mielestään järjesteltävä. Tämän jälkeen Tolkienista ei kuulunut mitään pitkään aikaan.[6]

Rota tiedusteli käsikirjoitusten kohtaloa kirjeitse 21. lokakuuta 1957 ja kehotti Tolkienia kokoamaan Tarun Sormusten herrasta paperit ja kertomaan, milloin hän voisi noutaa ne. Tolkien ei vastannut kirjeeseen.[7]

Rota kirjoitti Tolkienille vielä useita kirjeitä ja yritti tavoittaa tätä puhelimitse mutta turhaan. Viimein 17. marraskuuta 1957 Tolkien vastasi puhelimeen kotonaan ja kertoi olleensa kiireinen työn ja perheasioiden vuoksi. Hän ei ollut vastannut Rotan tiedusteluihin, koska ei vieläkään ollut ehtinyt järjestää papereita eikä etsiä lisää aineistoa. Hän sanoi, että vain hän itse saattoi järjestää ja päivätä paperit ja varustaa ne selityksillä. Hän lupasi tehdä sen pian.[8]

Taas kului kuukausia. Rota kirjoitti Readylle 13. helmikuuta 1958 ja kertoi käsikirjoitusten tilanteesta: Tolkien oli kertonut, että hänellä oli ollut vaikeuksia paperien järjestelemisessä vaimonsa terveysongelmien vuoksi. Mutta jos Edithin leikkaus sujuu hyvin, hän lupaa antaa etusijan tehtävälle.[9]

Viimein 1. maaliskuuta 1958 Rota kävi Oxfordissa hakemassa Tolkienilta Tarun Sormusten herrasta paperit. Mutta Tolkien ei ollut vieläkään löytänyt aikaa niiden järjestämiseen, ja niinpä paperit olivat täysin epäjärjestyksessä Marquetteen saapuessaan. Lisäksi osa papereista jäi lopulta löytymättä, ja ne päätyivät Christopher Tolkienille hänen isänsä kuoleman jälkeen.[10]

Tolkien pyysi vielä helmikuussa 1959 Rotaa maksamaan loput käsikirjoitusten kauppasummasta, joka oli jätetty maksamatta siksi, että Tolkienin oli tarkoitus saada maksu dollareina, kun hän saapuisi Yhdysvaltoihin vierailulle Marquette Universityyn vuonna 1959. Vierailu kuitenkin peruuntui, koska Edithin terveydentila ei sallinut matkustamista. Rota pyysi Tolkienia kirjoittamaan muodollisen maksupyynnön Marquettelle, ja tämä tekikin niin ennen vuoden 1959 helmikuun 21. päivää.[11]

Viitteet

  1. Bertram Rota (Oxford Reference; luettu 23.2.2021).
  2. History (Bertram Rota Ltd Booksellers; luettu 23.2.2021).
  3. 3,0 3,1 Christina ScullWayne G. Hammond, The J. R. R. Tolkien Companion and Guide I, 2006 (= C&G I), s. 499.
  4. Ks. artikkeli 5. toukokuuta : Lähteet (1957).
  5. C&G I, s. 505. – Ready oli ilmeisesti kiinnostunut ostamaan myös Tolkienin kirjaston Merton Collegessa, jos tällä eläkkeelle jäätyään ei ole sille tilaa kotonaan.
  6. C&G I, s. 506.
  7. C&G I, s. 513.
  8. C&G I, s. 514.
  9. C&G I, s. 520.
  10. C&G I, s. 529.
  11. G&G I, s. 539.

Aiheesta muualla