Tunglin
Tunglin, "harpun väki" (engl. the folk of the Harp) oli tarinassa Turlin ja Gondolinin pakolaiset sen ihmiskansan nimi, johon Tuor kuului (tässä tarinassa hänen nimensä oli ensin Turlin ja sitten Turgon).[1] Tunglinin kerrotaan tarinassa asettuneen Mithrimiin Nirnaeth Arnoediadin jälkeen; heidät oli kutsuttu apuun "kaukaa ja liian myöhään" mutta he eivät ehtineet mukaan taisteluun.[1]
"Harpun väkeä" merkitsevän nimen sanotaan olevan peräisin siitä, että kansan "ilona oli vaarojen ja metsien kesytön soitto ja laulu".[1]
Nimi tunglin esiintyy vain tässä keskeneräiseksi jääneessä tarinassa. Sitä edeltävässä tarinaversiossa, Kadonneitten tarujen kirjan kertomuksessa Taru Gondolinin tuhosta (1916) Tuor sanoo olevansa "pohjoisen ihminen Joutsenen huoneesta",[2] ja seuraavassa versiossa, Luonnoksessa mytologiaksi (1926) hän kuuluu edainiin[3] samoin kuin kaikissa myöhemmissä versioissa.
Nimestä
Nimi tunglin on ilmeisesti noldorinkielinen ja sen merkitys käy ilmi käännöksestä. Paul Strack arvelee, että nimen taustalla on noldorin sana tong 'kireä', joka viittaa harpun kieliin.[4]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 GT, Turlin ja Gondolinin pakolaiset, s. 126 = HoMe IV, s. 4.
- ↑ GT, Alkuperäinen tarina, s. 55.
- ↑ Ks. GT, Tarina kerrottuna Luonnoksessa mytologiaksi, s. 135.
- ↑ P. Strack, Eldamo s.v. tunglin, tong (luettu 18.5.2021). Ks. myös Etymologies s.v. TUG- (HoMe V, s. 394). Vrt. samanmerkityksiset quenyan tunga ja ilkorinin tung.
