Ringilin meri
Ringilin meri (engl. Sea of Ringil) oli Keski-Maan sisämeri, joka syntyi paikkaan, jossa Valarin lampuista eteläisempi, Ringil (myöhemmältä nimeltään Ormal) oli seissyt, kunnes Melkor kaatoi sen.[1] Samalla tavalla pohjoisemman lampun Helkarin (myöhemmältä nimeltään Illuin) paikalle syntyi Helkarin meri.
Molemmat sisämeret näkyvät Tolkienin piirtämässä kartassa (The Ambarkanta: Map IV), joka esittää Ardaa lamppujen kaatamisen jälkeen ja ennen Mahtien mittelön aiheuttamia muutoksia. Ringilin meri on kartassa suunnilleen ovaalin muotoinen ja sijaitsee Harmaavuorten ja Keltavuorten pohjoisosien välissä.[2]
Ambarkantassa Helkar (myöhemmin Helcar) ja Ringil ovat itse lamppujen nimet, mutta Kadonneitten tarujen kirjan tarinassa "The Coming of the Valar" ne olivat vielä Melkon antamat nimet niille pylväille, jotka hän rakensi ja joiden päälle lamput asetettiin.[3]
Toisessa Tolkienin kartassa (The Ambarkanta: Map V), joka esittää Ardaa Mahtien mittelön jälkeen, Ringilin meri ei ole enää sisämeri, vaan se on laajentunut huomattavasti ja yhdistynyt salmien kautta sekä Belegaeriin lännessä että Ulompiin meriin idässä. Tämän laajemman meren nimi ei ole enää Ringilin meri, vaan Itäinen meri (engl. East Sea).[4] Ambarkantan tekstissä kerrotaan tästä Mahtien mittelön aiheuttamasta muutoksesta:
- Sitten Helkarin (joka oli pohjoinen lamppu) merestä tuli sisämeri tai suuri järvi,[5] mutta Ringilin (joka oli eteläinen lamppu) merestä tuli suuri meri, joka virtasi koillisen ja liittyi salmien kautta sekä Läntisiin että Itäisiin meriin.[6]
Ambarkanta ja sen kartat ja diagrammit ovat peräisin 1930-luvulta. Myöhemmissä kirjoituksissaan Tolkien ei tiettävästi käsittele enää Ringilin merta.
Viitteet
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
