Fope:Hovi/Hahmot/Minerva Myy

Kohteesta Kontuwiki

Minerva Margaretha Mithrantytär Myy, eli Pikku Myy oli Pikku Myyn hahmo Vihreän Lohikäärmeen kolmannessa foorumiroolipelissä, Hovissa. Myyn salainen rooli oli olla kirottu.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia

Alkuperäinen hahmoesittely

Minerva Margaretha Mithrantytär Myy, eli tuttavallisemmin Pikku Myy. Myy on suvun vanha lisänimi joka merkitsee kuulemma jollain vanhalla kielellä Leivosta (lintua), ammattia on siis harjoitettu suvussa pitkään. Pikku-etuliite tuli koristamaan nimeä niihin aikoihin kun hovissa oli vielä Myyn oppi-isä ja erotukseksi vanhemmasta Isosta Myystä (herra oli setä) Minervasta tuli Pikku Myy.

Pikkuinen Myy ei kuitenkaan ole. Kun yleismielikuva naisbardista on kaita ja siro, on Myy vähintäänkin muodokas, ellei jopa kookas. Kuin kohtalon ivana Myy peri kuuluisan isotätinsä lyyran. Vaikutelma ei siis ole niitä kaikkein vakuuttavimpia Myyn näppäillessä soitintaan. Narri saa tästä taas aihetta pilkkalauluihin jotka kuin sattuman kautta kertovat norsuista ja hiehoista.

Myy koulutettiin ammattiinsa ensin kotonaan (äiti soitti harppua ja isä luuttua, sisarukset kuka mitäkin) ja myöhemmin tyttö pistettiin hoviin setänsä oppiin. Myyltä ei ole koskaan ehditty kysyä mitä hän olisi halunnut tehdä. Kotona hänelle iskettiin lyyra kouraan jo kapaloikäisenä ja odotettiin suurta kiitollisuutta kun arvokas ja muistorikas perintöesine annettiin hänen käyttöönsä. Koulutusta annettiin kauhalla kun lahjoja olisi ollut suurinpiirtein soppalusikallinen mutta tämänkaltaisella teho-opetuksella saataisiin jopa hevonen säveltämään tarttuvia kansanlauluja. Myy kilttinä tyttönä teki töitä ja oppi kohtuulliseksi lauluniekaksi. Hoviin päästyään opetus jatkui ja sedän kuoltua oli ilmeisesti luonnollista että moisen mestarin oppilas jatkaisi samoilla jalanjäljillä. Vasta nyt kun Myyllä ei ole ketään sanomassa mitä tehdä, hänestä on alkanut tuntua että hän paljon mieluummin kasvattaisi ruusuja ja porkkanoita.

Johtuen lievästä vastenmielisyydestä ammattiaan kohtaan ja ihan faktisesta keskinkertaisuudestaan Myy on hyvin epävarma soittamisensa ja laulujensa suhteen. Narrin kiusanteko jo sinänsä saa Myyn hermot kireälle mutta pilkkaveisut saavat ne repaleille. Huono itsetunto ja vilkas mielikuvitus ovat tehneet Myystä lähes vainoharhaisen ja lähtökohtaisesti hän uskookin että kaikki lähettyvillä nauravat hänelle.

Itseään Myy toteuttaa kuninkaallisella ryytimaalla ja ylipäätään hän on paremmalla tuulella ulkoilmassa kuin sisällä hovin juorujen keskellä.


PJ-viesti

Viime aikoina Narrin Myyhyn kohdistama pilkka tuntuu käyneen yhä vain ilkeämmäksi ja räävittömämmäksi. Ei kulu päivääkään, etteikö Myy linnassa kulkiessaan saisi kuulla jostakin hämärästä käytävänsuusta yhtäkkisen pilkkarallatuksen koskien soittotaitoaan, lauluääntään, ulkomuotoaan, perhettään – mitä tahansa. Pilkkaan valitettavasti kätkeytyvä totuus tekee siitä vielä kestämättömämpää. Jokseenkin luonnettaan vastaan on Myyssä hitaasti kypsynyt kostonhimo, joka yhä etsii kanavoitumisväyläänsä, tapaa jolla hän voisi maksaa Narrille potut pottuina. Pilkkalaulu ei käy, vuodessakaan hän tuskin säveltäisi ja riimittelisi yhtä nasevan iskevää rallia kuin ne joita Narri tuntuu lurittelevan suoraan lennosta. Narri saisi vain lisää vettä myllyynsä. Parempien ideoiden yhä odottaessa itseään Myy yrittää sentään hovin kahdenkeskisissä keskusteluissa mustata Narrin mainetta minkä ehtii. Myy on valmis levittämään Narrista lähes mitä tahansa juoruja, alkaen tämän perheestä ja päättyen siihen, että narri on syyllinen kuninkaan kuolemaan, ja kaikkeen muuhunkin epäilyttävään, mitä hovissa tapahtuu. Myy on epätoivoissaan väittänyt Narrin sävelmienkin itseasiassa olevan vain kankeita jäljitelmiä Hearthpoolin Kultakurkun, viime vuosisadan kuuluisimman bardin, lauluista – ehkä sen musiikkia tuntemattomat saattavat uskoa. Itseasiassa Myy on panettelunaiheita miettiessään tarkkaillut Narria ja alkanut epäillä, että tämä ei tosiaan ole pelkästään sitä miltä näyttää. Ehkä hän yöaikaan puuhaa jotakin salaista: keittää myrkkyrohtoja, manaa kuolleita? Kuka tietää, mutta Narrin kierous huomioon ottaen kaikki on mahdollista!

Jos Narri on Myyn vihollinen, jonkinlaisen ystävän hän on löytänyt Erestorista, johon hän tutustui jo ennen kuin tästä tuli pyöveli Papan (siinä vasta kolho mies!) oppipoika. Erestor on hylkiö, jolla ei linnaan tullessaan ollut yhtikäs mitään. Se ei Myyn mielestä ole kovinkaan kaukana hänen omasta kohtalostaan. Erestor on ollut alusta alkaen ystävällinen Myytä kohtaan – samaa ei voi monesta hovin jäsenestä sanoa. Myy voisi hyvinkin kuvitella Erestoria jopa sulhaskandidaatiksi, ellei tämä olisi onnettomasti ehtinyt jo naimisiin toisen kanssa. Myy on kyllä ystävystynyt myös Erestorin vaimon Capselian kanssa, hovin mittapuulla vähintään tämä on ihastuttavan välitön ja kiltti ihminen, jolta Myy on oppinut paljon puutarhanhoidosta. Toisinaan hän silti yllättää itsensä pohtimasta, millainen tilanne olisi, jos Capselia ei olisi tiellä...

Muihin hovin jäseniin Myyn suhteet ovat jokseenkin etäisiä. Viime aikoina kyökkipiika Vehka tosin on yhyttänyt hänet usein käytävillä ja kehunut Myyn esityksiä. Vaikka se tavallaan hiveleekin Myyn itsetuntoa, pistää moinen yhtäkkinen ystävällisyys epäilyttämään – Myyn esitykset eivät ole erityisen hyviä, hän tietää sen itsekin. Kaiken lisäksi Vehka tuntuu taputtavan innokkaasti myös Narrin irvailuille. Myy on siis Vehkan suhteen hiukan varautunut, vaikka toden totta ei hänellä ole juuri varaa valita ystäviään. Ehkä kaikki selittyy uskonnollisella hourailulla, josta Vehka kuulemma kärsii...


Hovin hahmot
Alaexella Arcalon | Lady D | Erestor | John Richard Adams | Lady Lothelen | Sir Michelot | Minerva Margaretha Mithrantytär Myy | Narri | Papa Legba | Samooja | Tix | Tuhka | Undo | Vehka

NPC-hahmot: Profeetta Aiwendil | Isä Archamon | Kuningas Broderic Hyvä | Kaartilainen Bulli | Capselia | Sir Grim | Kaartilainen Hattu | Prinssi Incánus | Sir Lockholm | Sir Merri | Lady Sulwen | Sir Telimektar | Kaartilainen Tik