Fope:Pomppiva Poni/Hahmot
Alkuperäiset hahmoesittelyt off- ja pelitopikeissa
Briin ympäristön ihmiset
Adarwen (Tuhka)
Kumarainen hahmo köpöttelee sisään majatalon ovesta ja keppi kolisee hänen kävellessään. Hahmo köpöttelee suoraan tiskille ja naputtaa kepillään sen reunaa.
"Missä on tämän majatalon omistaja?" hän kysyy ohi kiitävältä kääpiöltä mutta ei saa vastausta.
"Viljami Voivalvatti!" hahmo kähähtää paikannettuaan tutun miehen. "Ei ole ollenkaan sinun tapaistasi seisottaa uupuneta matkalaisia eteisessä. Varsinkaan minun ikäisiäni! Saanko minä huoneen vai en?"
Hyvin syönyt mutta epäilemättä hermostunut majatalon isäntä kiiruhtaa tiskille. "Pahoitteluni. Kiireinen ilta. Tupa on täydempi kuin moneen vuoteen. Kummaa väkeä. Kummaa tosiaan. Haltioita ja kääpiöitä ja hobitteja... Ketä minulla on muuten kunnia puhutella?" Voivalvatti papattaa.
"Voi etkö sinä enää minua muista Viljami! Eihän siitä niin pitkä aika ole, kun täällä viimeksi poikkesin. Onneksi ei ole tämän pidempää matkaa. Ei sitä jaksaisi enään tällä iällä kävellä virstaa toisensa jälkeen. Toista se oli nuorempana..." Hahmo laskee vihreän viittansa huppun. Sen alta paljastuu pari pistävän sinisiä silmiä ja valkoiseksi muuttunutta tukkaa. Elämä on käsitellyt vanhoja kasvoja ja vuodet ovat tuoneet mukanaan ryppyjä ja alaspainuneet suupielet. Vanha nainen hymyilee hyväntahtoisesti.
"Adarwen. Siitä on aikaa", Voivalvatti hihkaisee.
"Enpä sanoisi. Onko tyttärentyttäreni jo täällä? Häntähän minä tänne raahauduin katsomaan", Vanhus kähähtää.
- versio: lähetetty 30.08.2007 20:54
Aiquen (Jasdril~)
Nuoren naisen vaaleat hiukset lainehtivat pitkin kosteaa selkää, ja kasvoilla on synkkä ilme. Tiskin takana heiluvat työntekijät katselevat neitoa kummissaan. Kuka ihme tämä on ja mistä tullut? Siniset silmät varjostavat vaaleita huulia kalpeilla kasvoilla. Neito tärisee vähän väliä ja kietoo ruskeaa kaapuaan tiukemmin ympärilleen. Hän siemailee mukistaan kuumaa mehua ja mutisee tyhjyyteen tuijottaen sanoja, joita kukaan muu tuskin kuulee. Neito huokaisee, pudottaa mukinsa pöydälle ja lysähtää siihen kyynärpäidensä varaan. Neito havahtuu lähellään istuvan pojan kysymykseen:
– Kuka sinä oikein olet?
Neito häkeltyy ja jättää vastaamatta.
- versio: lähetetty 29.08.2007 18:36
Konnun hobitit
Teilo Kassinen (Roark)
Teilo Kassinen, hobitiksi (jopa väkeväksi) iso rakenteinen ja vatsakas, rönttää mukanaan iso reppua lysähtäessään pöytään muitten hobittien luo.
"Kah, onhan täällä sentään hieman kunnon väkeäkin", Teilo sanoo pöytäseurueelle ja katsoo sitten nenäänsä nyrpistäen muita majatalon vieraita, "mutta kyllä huomaa tulleensa Briihin."
Teilo pyyhkii hikea jo kaljuuntuneelta päälaeltaan ja huuhtelee pahimmat tien pölyt kurkustaan kalpakolla. Teilo katsahtaa hieman mietteliäänä lasta Piiparin rinnalla pyyhkiessään vaahdot suupielistään hihaansa. Liekkö Brii tälläisenä aikana paras paikka lapselle?
- versio: lähetetty 31.08.2007 07:56
Hilla Piipari (Samooja)
Hilla Piipari muistuttaa ulkonäöllisesti ketä tahansa hobittilasta. 6-vuotiaalla Hillalla on ruskea, kihara tukka, naurava suu ja punaiset posket. Kuten kuka tahansa kuusivuotias hobittilapsi, Hilla pitää erilaisista leluista (eläinaiheiset ovat hänen suosikkejaan), syömisestä, juomisesta ja muiden hobittilasten kanssa leikkimisestä.
Briissä olevaa kummallista väkeä Hilla seuraa silmät ymmyrkäisinä, tiukasti vanhemman hobbitiherran hihanpielessä roikkuen. Hillan ensikosketus ihmisten, kääpiöiden ja hobittien kanssa on lähinnä pelottava, kaikki puhe sodasta ja synkistä ajoista menee täysin yli hänen ymmäryksensä.
- versio: lähetetty 29.08.2007 22:04
Vilimar Piipari (Aiwendil)
Vilimar Piipari, jonka hihanpielessä Hilla roikkuu melko painavanoloisena (tällä ei nyt viitata tyttösen painoon mutta tämä 33-vuotias poikamies kun ei ole lainkaan tottunut lapsiin, eikä ole liiemmin tutustunut veljentyttäreensä ennen näitä surkeita aikoja), katsoo miettiväisenä ympärilleen.
Vili on aina ollut pohdiskelija ja haaveilija, mutta mieluiten nojatuolistaan käsin kotikolossaan Järin Möyremässä. Nyt hänet on heitetty keskelle outoa väkeä ja outoja tapahtumia. Haltioita ja kääpiöitä hän ei ole koskaan ennen nähnyt, ja katse kohdistuu ihan tahtomattaankin heihin. Kun nyt ei vain menisi ärsyttämään ketään, jotkut noista vaikuttavat hieman.. räjähdysalttiilta. hmm.
- versio: lähetetty 30.08.2007 21:29
Bingo Tikkutakki (Tix)
Hobittien seurueeseen on liittynyt myös lapsekkaan näköinen ja hajamielinen nuorukainen, joka esittelee itsensä Bingo Tikkutakiksi. (Hän selittää hermostuneesti kovaan ääneen lähimmälle vieraille asiakkaille, että jälkimmäinen nimi on kaikkea muuta kuin hänelle suvun myötä suotu, eikä kukaan ole enää itse asiassa varma sen alkuperästä. Alueen hobittilapset piilottavat usein oksanpätkiä ja neulasia hänen taskuihinsa, Bingo tosin paljastaa surkeana). Samaan syssyyn mies selittää olevansa keksijä, taitelija ja etsijä, ja kääntyy kaivelemaan kantamuksiaan.
Mies tonkii takkinsa taskusta puisia pyöreitä levyjä (ja kasan havunneulasia) ja alkaa esitellä pikku-Hillalle jonkinlaista keksintöään.
- versio: lähetetty 30.08.2007 22:32
Haltiat
Aieloro (Aada)
Yksi haltioista on ollut koko illan hiljaa, mitä nyt tervehtinyt lyhyesti muita haltioita. Tummaan viittaan kääriytynyt haltianeito tuntuu välillä melkein katovan salin pimeydessä kokonaan. Silloin kun muitten huomio tähän kuitenkin kiinnittyy, voivat he nähdä, että haltia on kovin nuori, selvästi nuorin paikalla olevista haltioista. Hiukset neidolla ovat tummat, siinä missä kaikkien muiden vaaleat, lähes mustat, ja ne kiiltelevät vielä kosteudesta. Nuoresta iästään huolimatta haltia näyttää huolestuneelta ja olemuksensa jotenkin kumarainen. Kupeella roikkuva miekka näyttää painavan tätä jatkuvasti epämukavasti ja neito vaihtaa jatkuvasti asentoaan. Lopulta Aieloroksi itsensä esitellyt haltia puuskahtaa seuralaisilleen olevansa tottuneempi metsiin ja yksinäisyyteen kuin täynnä väkeä olevaan majataloon.
- versio: lähetetty 02.09.2007 21:14
Elén (Tik)
Koska lie tullut sisään? Kenen kanssa? Yksinkö? Ei kai, tuossa kunnossa.
Pyöreän pöydän ääressä salin keskellä hän kuitenkin istuu. Pitkä hahmo, harmaa kulunut kaapu tiukasti ympärillään, huppu syvälle kasvojen yli vedettynä. Onko miekkakin? Hupun alta pilkahtaa esiin muutama suortuva poikkeuksellisen vaaleita hiuksia.
Nojaa raskaasti pöytään, kuuluu melkein ritinää, kun kyynärpäät painuvat pöytälevyyn. Katselee käsiään. Kämmenet ylöspäin, hoikat sormet. Kädet tärisevät holtittomasti. Puhuu itsekseen, mitä se sanoo? Toistaa jotakin sanaa, nimikö?
Nyarro, Nyarro
- versio: lähetetty 29.08.2007 17:46
Eraron (Deepdelver)
Pomppivan Ponin majatalon sisään astuu haltia. (tauko) Yleisö katsoo kuumeisesti tätä merkillistä sattumaa.. "Jo neljäs haltia.." Kääpiöt keskustelevat kuumeisesti omalla kielellään jotain osoittaen haltiaa.. Paikalliset ovat kummissaan.. "Mikä tätä paikkaa vaivaa.." "Kääpiöitä ja Haltioita.. Vieläpä ihmisiä etelästä jotka tuovat uutisia sodista ja murheista.."
Vaaleahiuksinen haltia on hämmentynyt hiljaisuudesta. Sinisillä silmillään hän löytää nurkan missä istuu 3 muuta haltiaa. Määrätietoisesti hän astelee haltioita päin sinisin kivin koristetun miekan heiluessa tupessa hänen vyötärölleen. Hänellä on harmaa viitta.
Haltia vaihtaa omalla kauniilla kielellään muutaman sanan muiden haltioiden kanssa. Hänen nimekseen osoittautuu Eraron, mutta miksi, tai miten hän täällä on, jää muulle väelle arvoitukseksi..
Hän istuutuu muiden haltioiden kanssa ja uppoutuu juttelemaan heidän kanssaan..
- versio: lähetetty 30.08.2007 15:24
Thaurdagnir (Herugrim)
Herugrim, alias Thaurdagnir istuu pöydän ääressä säänpieksemine kasvoineen vilkuillen ärtyisästi toista kääpiöistä, joka tuntuu tuijottavan häntä jatkuvasti kuin halpaa makkaraa ja mongertaa jotain Thaurdagnirin mielestä käsittämättömän rumalla kielellä. Hän miettii paraaikaa, että mitä noidenkin kääpiöiden päässä liikkuu, sillä hän ei tiedä kääpiöistä paljon ja on nähnyt heitä vain harvoin. Ei hänellä mitään heitä vastaan kuitenkaan ole, kääpiö olisi hänestä varmasti mielenkiintoinen tuttavuus.
Hän kuuntelee puolella korvalla keskustelua sodasta. Mutta sota taitaa kolkuttaa jo heidän omilla ovillaankin. Vaan kaikki epäilyttää häntä: Hobitteja, kääpiöitä kauppatavaroineen ja haltioita samassa paikassa, ulkona jyskyävä hirveä myrsky sekä samoojien häviäminen.
Hänen vyöllänsä on kapea miekka, ja selässä nuoliviini ja jousi. Haarniskaa hänellä ei ole, vain harmaa litimärkä haltiaviitta ja muut kuteet. Vain toinen haltioista tietää toistaiseksi hänen koko tarinansa. Thaurdagnir harkitsee myös toiselle haltialle uskoutumista. Hän pohtii asioitaan pitkään otsa rypyssä.
- versio: Viimeksi muokannut Herugrim 29.08.2007 21:59
Etelän ihmiset
Ereinion (Ereinion)
Salin perimmäiseen nurkkaan on istuutunut pitkään, hupulliseen matkaviittaan pukeutunut mies, joka istuu polttelemassa piippua. Koska piippua polttelevia viittaan kääriytyneitä salaperäisiä muukalaisia näkyy Briissä harva se päivä, ei kovinkaan moni majatalon asukeista havaitse hänessä mitään epätavallista. Poikkeuksen tekevät hobitit sekä jotkut muut kessunpolton saloihin perehtyneet, sillä heidän nenäänsä vieraan polttaman yrtin haju käy omituisen kirpeänä, erilaisena kuin piippukessun makea tuoksu. Hekään eivät kuitenkaan kiinnitä mieheen juuri huomiota, ennen kuin tämä avaa suunsa ottaakseen osaa keskusteluun.
- versio: lähetetty 03.09.2007 12:44
Halrus Gaklis (Haltiamieli)
Majataloon sisään astuvalla nuorukaisella on tummanruskea, miltei musta, sekainen hiuspehko ja pitkä parransänki. Hän on ruumiinrakenteeltaan solakan voimakas, mutta kasvonpiirteet ovat karut – kuin kehnomman kuvanveistäjän versio stereotyyppisestä briiläisestä.
Tämä mies ei silti ole siis briiläinen, vaikka vuosisatojen takaa hän polveutuu luultavasti suunnilleen samoista esivanhemmista. Mitään veljeskansain rakkautta se ei silti takaa, Briissä on nähty viime aikoina aivan liiankin kanssa mustainmaalaisia pakolaisia – eivätkä kaikki ole käyttäytyneet kuten olisi toivottu. Tämä kyseinen nuorukainen ei ensivaikutelmalta juuri eroa muista, vaikka hänen käytöksensä jää vielä nähtäväksi.
Resuisista vaatteista ja parransängestä päätellen hän on monien muiden tavoin viettänyt pitkän aikaa tien päällä tai erämaissa paetessaan etelästä, missä mustainmaalaisten huhutaan käyvän verisiä heimosotia keskenään. Yhtä nälkiintyneeltä mies ei kuitenkaan vaikuta kuin useimmat muut – ehkä hän osaa käytellä karkeaa pientä marjakuusijousta, jonka hän jätti Ponin eteiseen sisään tullessaan.
Kun nuorukainen ostaa Voivalvatilta oluen multaisella vanhalla kolikolla, majatalonpitäjä kysyy vieraan nimeä. "Halrus, Halrus Gaklis. Etelästä."
- versio: lähetetty 31.08.2007 13:39
Huopahattu (Miccoh)
Hieman myöhemmin sisään astuu kummallinen parrakas ukko, kaikesta päätellen joku metsäläinen etelästä. Päässään hänellä on tumma huopahattu, jonka hän heittää pikkuisella ranneliikkeellä huoneen yli seinässä olevaan naulakkoon. Muut vaatteet ovat hiukan kuluneita kovan käytön jäljiltä ja täynnä olevasta repusta roikkuu kattiloita, jotka kolisevat hänen perässään. Mies katselee ympärilleen, huomaa yhdessä nurkassa ihmisiä ja liittyy seuraan.
"Aioitko sinä tilatakin jotain?" huutaa Voivalvatti muukalaiselle tämän kävellessä nurkkaan päin.
"Mitä sitä suotta tilailemaan, kun osaa tehdä itsekin", huopahattumies vastaa, kaivaa repustaan aineksia jotka viskaisee kattilaan ja työntää kattilansa baarihuoneen takkaan lämpenemään.
*****
Kun ilta hämärtyy, kattiloiden kanssa kolistellut mies hakee hattunsa naulakosta ja suunnistaa ovelle päin. "Minne matka, muukalainen, ja kuka sinä oikein olet?" Voivalvatti kysäisee kun hän kävelee ohi.
"Kunhan käyn ulkona polttamassa piipullisen", mies tokaisee kävellessään ja kaivaa taskustaan briarpuisen piippunsa. "Minusta tuntuu, ettei tuleva yö ole aivan tavanomainen." Ovella hän vielä kääntyy. "Voit kutsua minua Huopahatuksi", mies sanoo ja laittaa huopahattunsa päähän niin, että sen reunoista lankeava varjo peittää miehen silmät. Kummallinen parrakas ukko avaa oven ja astuu ulos.
- versio: lähetetty 31.08.2007 16:16 ja 31.08.2007 21:27
Kääpiöt
Dourgh (douv)
Dourgh, toinen (tuliskohan meitä lisää?) salin nurkassa kauppatavaroineen (ovat muuten taidokasta metallityötä, ja "pannu" verisesti halventava nimitys) istuvista kääpiöistä. Nuori, tai ei sitä parran alta oikein kunnolla voi sanoa, kääpiö ei selvästi ole iloisella mielellä. Hän mutisee äreästi kumppanilleen kääpiökielellä ja vilkuilee halveksiva katse silmissään majatalon ei-kääpiövieraita.
Vain keskustelun kääntyessä uutisiin sotatilanteesta Dourgh höristää korviaan. Toki niin, ettei kukaan luule hänen olevan oikeasti kiinnostunut.
Lisää Dourgista kunhan Poppy kertoo lisää omasta kääpiöstään ja muutkin omistaan.
- versio: lähetetty 29.08.2007 12:41
Puppa (Poppy)
Dourghin vieressä istuu erittäin hyvissä lihoissa oleva kääpiövanhus (kääpiöiden kesken yleensä halveksuvasti Pupaksi kutsuttu), joka kuulostaa erittäin kovaäänisesti kertovan nuorukaiselle, kuinka olutta tulee oikeaoppisesti juoda. Nuorukainen mulkoilee ärsyyntyneenä vanhuksen ohi muuta majatalon väkeä. Vanhus ei tunnu huomaavan oppilaansa henkistä poissaoloa, vaan jatkaa papatustaan. "On se vaan vallan hyvä juttu, että mä läksin sun mukaan. Eihän tästä reissusta olisin muuten yhtään mitään tullut!"
- versio: lähetetty 29.08.2007 18:28
NPC-hahmot
- Altariel
- Bob
- Brædfôð Mulkosilmä
- Denicrëin
- Dûriph Rasvaletti (joskin nimi on esiintynyt myös muodossa "Rasvatukka")
- Kaljami Voivalvatti
- Mandos
- Mat Vaiverovarvas
- Míriel
- Nob
- Priskilla Omppu
- Rouli
- Ruby Karvavarvas
- Sven Ikea
- Thorondor
- Tia Dalma
- Timi Törmä
- Vili Törmä
- Viljami Voivalvatti
- Wëilando
- Yónes
- Yutanië
Foorumiroolipelit
Fopet eli foorumiroolipelit ovat keskustelualue Vihreässä Lohikäärmeessä pelattuja roolipelejä.
