Vähäkääpiöt

Kohteesta Kontuwiki

Vähäkääpiöt (engl. Petty-dwarves) olivat Beleriandissa asunut piskuinen kääpiökansa, joka kuoli sukupuuttoon ensiajalla. Vähäkääpiöistä viimeiset, Mîm sekä hänen poikansa Ibun ja Khîm, esiintyvät Túrinin tarinassa.[1] sekä Húrinin tarinassa.[2] Vähäkääpiöt olivat nimensä mukaisesti kääpiöiksikin kooltaan vähäisiä, joten pituudeltaan he olivat ehkä suunnilleen samaa luokkaa hobittien kanssa.

Muita nimiä

  • Sindariksi vähäkääpiöitä kutsuttiin nimillä neweglu,[3] nibin-nogrim,[4] nibin-noeg[5] ja noegyth nibin.[6]
  • Vähäkääpiöiden quenyankielisiä nimiä ovat Attalyar, Picinaucor ja Pitya-naucor.[7] Lisäksi tunnetaan sana nuxo, joka tarkoittaa "vähäkääpiötä" (yks.).[8]
  • Lisäksi Narn i Chîn Húrinin käsikirjoituksissa esiintyy lukuisia variantteja vähäkääpiöiden nimistä. Christopher Tolkienin mukaan näitä ovat: Neweg, Neweglîn; Niwennog; Naug-neben, Neben-naug; Nebinnog, Nibennog, Nibinnogrim, Nibin-noeg; Nognith.[9]

Historia

Alkuperä

Vähäkääpiöistä tiedetään varsin vähän. He polveutuivat kääpiöistä, jotka muinaisina aikoina oli karkotettu "idän suurista kääpiökaupungeista".[10] Julkaistun Silmarillionin kontekstissa tällä ei ilmeisesti viitattu Belegostiin ja Nogrodiin vaan joihinkin tuntemattomiin itäisempiin kaupunkeihin, sillä Belegost ja Nogrod mainitaan nekin melko myöhään perustetuiksi.[11] Myöhemmin Tolkien kuitenkin kirjoitti "Of Dwarves and Men" -esseessä, että Ered Luinilla oli herännyt kaksi kääpiöiden isistä, tulipartojen ja väkivarsien heimojen alullepanijat,[12] joten mitä ilmeisimmin hän oli ainakin hetkellisesti päätynyt käsittämään Belegostin ja Nogrodin vanhoiksi, alkuperäisiksi kääpiökaupungeiksi. Tällöin vähäkääpiöt olisivat loogisimmin olleet lähtöisin jommasta kummasta tai molemmista Sinivuorten kaupungeista.

Karkotus

Vähäkääpiöiden esi-isät karkotettiin kenties siksi, että he olivat "epämuotoisia ja alamittaisia" tai "laiskoja ja kapinallisia". Näin ainakin kertovat "suuret" kääpiöt, jotka halveksivat heitä.[13] Karkotuksen on täytynyt tapahtua hyvin varhain, sillä vähäkääpiöt olivat vaeltaneet Beleriandiin ilmeisesti jo ennen eldaria.[14]

Beleriandin vainotut

Haltioiden alkaessa levittäytyä ympäri Beleriandia olivat vähäkääpiöt jo asettuneet sinne ja saattoivat pitää maitaan oikeuden kautta ominaan ja haltioita kilpailijoina. Vähäkääpiöiden merkittävin asumus Beleriandissa oli Nulukkhizdînin luolasto Narogjoen varrella,[15] mutta syvät kammiot he louhivat myös Amon Rûdhin laen alle, kukkulan jonka he tunsivat nimellä Sharbhund.[16] Kuten näistä muutamasta nimestä saattaa nähdä, vähäkääpiötkään eivät mitä ilmeisimmin hyljänneet kaikkien kääpiöiden yhteistä äidinkieltä khuzduliaNulukkhizdîn varsin selvästi sisältää kääpiötä merkitsevät radikaalit KH-Z-D.[17]

Vähäkääpiöt valitsivat vihamielisen suhtautumisen haltioihin ja pimeyden turvin hyökkäilivät heidän kimppuunsa, tai milloin kohtasivat yksittäisiä haltioita metsämailla. Näin haltiat eivät nähneet vähäkääpiöitä päivänvalossa juuri koskaan, eivätkä siksi tunnistaneet heitä laisinkaan puhuviksi olennoiksi, vaan olettivat kyseessä olevan jonkin ovelan ja luolissa piilottelevan petolajin. Kaksijalkaisuutensa vuoksi vähäkääpiöt saivat ensin nimen levain tad-dail, 'kaksijalkaiset eläimet'. Haltiat metsästivät ja surmasivat vähäkääpiöitä aina siihen saakka, kunnes Belegostin ja Nogrodin kääpiöiden lähetystö laskeutui Sinivuorilta osoittaen haltioille muitakin puhuvia olentoja olevan olemassa. Tällöin haltiat ymmärsivät yhdistää vähäkääpiöt tulokkaisiin kääpiöihin ja jättivät heidät vastaisuudessa rauhaan.[18]

Niin vähäkääpiöt elivät eristyneinä ja vähälukuisina salaluolissaan hitaasti huveten harmaahaltioiden lisääntyessä Beleriandin mailla. Ajan myötä heidän lukumääränsä vähentyi eivätkä he enää uskaltautuneet haltioiden kimppuun elleivät nämä käyneet liian läheltä kääpiöiden piiloja. Beleriandin maat olivat kuitenkin laajat ja vähäkääpiöiden piilot saivat yleensä olla rauhassa. Tähän tuli muutos maanpakolaisten noldorin saapuessa Valinorista Auringon vuosien alkaessa. Noldor olivat runsaslukuisia ja valtasivat laajoja maita hallintaansa vähät vähäkääpiöistä välittäen. Vuonna 52 av.[19] noldo-ruhtinas Finrod löysi Narog-joelta Nulukkhizdînin luolat joista vähäkääpiöt olivat ilmeisesti joko kadonneet tai paenneet, ja aloitti siellä Nargothrondin linnoituksen rakennustyöt.[20] Tämä katkeroitti suuresti jäljellä olevia vähäkääpiöitä, ja noldoria he vihasivat vähintään siinä kuin Morgothin örkkejäkin, sillä heidän he katsoivat vieneen maansa ja kotinsa.[18]

Mîm ja hänen poikansa

Auringon viidennen vuosisadan lopulle tultaessa vähäkääpiöt olivat huvenneet viimeiseen kolmeen: Mîmiin ja hänen kahteen poikaansa Ibuniin ja Khîmiin, jotka asuivat salaisissa kammioissaan Amon Rûdhin alla. Epäonnekseen he kohtasivat kerran metsässä Túrinin lainsuojattomat, jotka ottivat Mîmin kiinni ja ampuivat Khîmin kuoliaaksi.[21] Mîm säästi henkensä lupaamalla sen pantiksi antaa asuntonsa lainsuojattomien käyttöön.[22] Túrinin joukot majoittuivat Mîmin luo, kunnes eräänä talvena vähäkääpiöt jäivät örkkien vangeiksi, ja vapautensa hintana paljastivat lainsuojattomien piilopaikan.[23]

Seuranneesta taistelusta Mîm selvisi hengistä, mutta Ibunin kohtalosta ei ole varmaa tietoa; joka tapauksessa hän oli jo kuollut kun Mîm muutamaa vuotta myöhemmin kohtasi Túrinin isän Húrinin Nargothrondin tyhjissä saleissa ja vaati salien rikkauksia itselleen vähäkääpiöistä viimeisenä.[24] Húrin surmasi hänet, ja niin sammui vähäkääpiöiden suku kun ensimmäisestä auringonnoususta oli kulunut 502 vuotta.[25]

Viitteet

  1. HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 122-140; HLT 8, Jousen ja Kypärän maa, s. 143, 145-146, 149-152; Silm. 21, Túrin Turambar, s. 254-256, 258-259 / ***; KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 133-144, 206-208 / 116-125, 175-177.
  2. Silm. 22, Doriathin tuho, s. 290-291 / ***.
  3. Nimessä "Neweglun nummet" (engl. Moors of the Neweglu), ks. The Second 'Silmarillion' Map, HoMe XI, s. 182 [F6-7], 187.
  4. HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 122.
  5. Mîmin asunnon nimessä Bar-en-Nibin-noeg, ks. KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 138 / 120, KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 203-204 / 173 (viite 16); HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 131,
  6. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 256 / ***; KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 203-204 / 173 (viite 16). Yksikössä nogoth niben, ks. HoMe XI, s. 388, 419 (viite 20).
  7. HoMe XI, s. 389.
  8. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 45.
  9. HoMe XI, s. 187. – Nimestä Neweg, Neweglîn, vrt. paikannimi "Neweglun nummet" (engl. Moors of the Neweglu), ks. artikkeli Nibin-noegin nummet.
  10. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 256 / ***.
  11. Vrt. Silm. 10, Sindar, s. 109-110 / ***.
  12. HoMe XII, s. 301.
  13. HoMe XI, s. 388.
  14. Vrt. HoMe XI, s. 388; Silm. 21, Túrin Turambar, s. 256 / ***.
  15. HoMe XI, s. 180; Silm. 21, Túrin Turambar, s. 256 / ***; HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 122.
  16. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 256 / ***; HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 129; KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 136 / 118.
  17. Ks. esim. artikkeli Kääpiökieli: Khuzdulin rakenne, Kääpiökielen sanaluettelo: N.
  18. 18,0 18,1 HoMe XI, s. 388-389; Silm. 21, Túrin Turambar, s. 256 / ***.
  19. Harmaat annaalit §75 (HoMe XI, s. 35).
  20. Ks. esim. Silm. 13, Noldorin paluu, s. 140 / ***. – Silmarillionin salaperäinen maininta "Mutta Finrod Felagund ei ollut Narogjoen rantaluolien ensimmäinen asukas" viittaa varmasti vähäkääpiöihin.
  21. Silm. 7, Silmarilit ja noldorin napina, s. 122 / ***; KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. *** / 116-117.
  22. HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 123-135; Silm. 21, Túrin Turambar, s. 254-255 / ***; KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 133-138 / 117-125.
  23. HLT 8, Jousen ja Kypärän maa, s. 149-152; Silm. 21, Túrin Turambar, s. 258-259 / ***.
  24. Silm. 22, Doriathin tuho, s. 290 / ***.
  25. HoMe XI, s. 258.
Kääpiöklaanit
Pitkäparrat Tuliparrat Väkivarret Rautanyrkit
Kankiparrat Mustakutrit Kivijalat Vähäkääpiöt

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia