Uinen

Kohteesta Kontuwiki
Ossë ja Uinen. Kuva © Šárka Škorpíková.

Uinen oli Ulmon väkeen kuuluva maia, Merten valtiatar[1] ja maia Ossën puoliso. Sanotaan, että Uinenin hiukset ovat levällään maailman kaikissa vesissä.[2] Hän tuli Ardaan Ulmon kanssa ja sai tehtäväkseen "hallita aaltoja ja valvoa Sisämeriä" yhdessä Ossën kanssa.[3] Ossën kanssa hän tuli Suuren matkan jälkeen Keski-Maahan jääneen telerin luokse ja ystävystyi heidän kanssaan. Kun Fëanor oli surmannut teleriä Alqualondën sukusurmassa, Uinen "itki merenkävijöiden tähden ja niin meri nousi vihassa murhaajia vastaan niin, että moni laiva haaksirikkoutui ja siinä olevat miehet hukkuivat".[4]

Uinen toisella ajalla

Uinen oli Númenorin ihmisille arvossa valarin veroinen[5] ja he lepyttivät häntä sitomalla laivojensa kokkaan ikivihreästä oiolairë-puusta taitetun Paluun Oksan[6] – Uinen kun piti Ossën vihan aisoissa.[2] Númenorin edustalla, Rómennan lahdessa, oli myös Uinenin sinne asettama saari, Tol Uinen.[7] Númenorin laivamiehiä kutsuttiin nimellä uinendili, "ne jotka rakastavat Uinenia".[8] Andúniën Valandil halusi myös antaa Erendisille nimen Uinéniel, "Uinenin tytär", mutta tämä kieltäytyi kunniasta.[9] Hän piti Uinenia vihollisenaan eikä halunnut jakaa miestään "Valtiatar Uinenin kanssa".[10]

Muita nimityksiä

Nimestä

Etymologioiden mukaan quenyankielinen nimi Uinen on peräisin juuresta UY-, jonka merkitystä tosin ei selitetä. Myöskään nimen Uinen merkitystä ei anneta. Kyseisestä juuresta on peräisin useita merilevää tarkoittavia sanoja (quenyan uile, earuile, noldorin uil, oeruil), mutta elementti ui- saattaa liittyä jopa kasvien kellumiseen, jos kyseessä on suomen kielestä omaksuttu sana (uida).[13] Nimen loppuosan -nen merkitys on 'vesi'.[14]

Etymologioissa nimelle Uinen annetaan myös noldorinkieliset muodot Uinend, Uinen; muinaisnoldorissa se oli muodossa Uinenda.[15]

Toisaalta eräässä Tolkienin myöhemmässä muistiinpanossa nimen sanotaan olevan peräisin merkitykseltään tuntemattomasta valarinkielisestä sanasta.[16]

Viitteet

  1. On huomattava, että nimityksestään huolimatta Uinen ei ole Meren kuninkaan ja Vesien valtiaan, vala Ulmon, vaan hänen vasallinsa Ossën puoliso. Ulmo oli yksin (ks. Silm., Valaquenta, s. 44 / 28).
  2. 2,0 2,1 Silm., Valaquenta, s. 32 / 18.
  3. Silm. 1, Aikojen alku, s. 44 / 28.
  4. Silm. 9, Noldorin pako, s. 104 / 77.
  5. Silm., Valaquenta, s. *** / 18, vrt. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. *** / 248 (viite 7).
  6. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 245 / 210.
  7. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 241 / 207.
  8. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 241 / 207-208.
  9. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 249 / 214.
  10. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 250 / 214.
  11. Silm., Valaquenta, s. 32 / 18; KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 241 / 207. Kirjoitusasu Silmarillionin vuoden 1979 laitoksessa ja Keskeneräisten tarujen kirjan vuoden 1986 laitoksessa: "Merten Valtiatar".
  12. 12,0 12,1 Etymologies s.v. UY- (HoMe V, s. 396). "Noldor" on tässä kieli, jonka myöhemmin korvasi sindar.
  13. Ks. Etymologies s.v. UY- (HoMe V, s. 396). – Vrt. myös "alkuvalaan" nimi Uin.
  14. Etymologies s.v. NEN- (HoMe V, s. 376; Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 438 / 382 (s.v. nen).
  15. Etymologies s.v. UY- (HoMe V, s. 396).
  16. HoMe XI, s. 404.



Maiar
Eönwë | Ilmarë | Ossë | Uinen | Salmar | Sauron | Melian | Arien | Tilion | Gothmog
Curumo (Saruman) | Olórin (Gandalf) | Aiwendil (Radagast) | Alatar | Pallando | Durinin turma