Tiet vain jatkuvat jatkumistaan

Kohteesta Kontuwiki

Tiet vain jatkuvat jatkumistaan (engl. Roads go ever ever on) on ensimmäinen säe runossa[1] jonka Bilbo Reppuli lausui[2] palatessaan Gandalfin kanssa Kontuun pitkältä matkaltaan Ereborille ja takaisin.

Alkuteoksessa runossa on neljä nelisäkeistä säkeistöä, suomennoksessa kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä säkeistöä on liitetty yhteen. Ensimmäinen ja kolmas säkeistö alkavat sanoilla Tiet vain jatkuvat jatkumistaan; ensimmäisessä ja toisessa säkeistössä kerrotaan minne tiet jatkuvat, kolmannessa ja neljännessä säkeistössä kerrotaan, miten "jalat, tottuneet vaeltamaan" (r. 2.3.) palaavat kotiin ja silmät, jotka ovat nähneet "tulen ja miekan ja kauhut kivisten kammioiden", (r. 2.5.-6.)[3] näkevät viimein taas kotiseutunsa.

Kuultuaan Bilbon säkeet Gandalf sanoi: "Bilbo hyvä! Mikä sinua vaivaa? – – Sinä et ole enää sama hobitti kuin ennen!".[4]

Runon ensimmäinen säe Tiet vain jatkuvat jatkumistaan tuo mieleen Bilbon kävelylaulun Tie vain jatkuu jatkumistaan (engl. The Road goes ever on and on), jonka hän lauloi kuutisenkymmentä vuotta myöhemmin lähtiessään Repunpäästä kohti Rivendelliä syntymäpäiväjuhlansa jälkeen 22. syyskuuta 3001 ka.[5] ja josta Frodo Reppuli ja Bilbo itse esittivät myöhemmin eri versioita.[6] Mitä luultavimmin Bilbo muokkasi kävelylaulunsa tästä runosta tai ainakin sen nimisäkeestä. Hän lienee joka tapauksessa ajatellut paljon "jatkumistaan jatkuvien teiden" teemaa, sillä Frodo muisteli vuonna 3018 ka. hänen sanoneen usein, että "on olemassa vain yksi tie; että se on kuin suuri joki, se saa alkunsa jokaiselta kynnykseltä ja jokainen polku on sen sivuhaara". Frodo lainasi muistista Bilbon sanoja, joissa tämä viittasi myös seikkailuunsa:

"On kamalan vaarallista kävellä ulos ovestaan. – – Astut tielle ja jollet pidä jalkojasi kurissa, tie voi pyyhkäistä sinut kuka tietää minne. Käsitätkö että tämä sama tie vie Synkmetsän läpi ja jos annat sen viedä, se voi viedä sinut Yksinäiselle vuorelle tai pitemmällekin, ja vielä pahempiin paikkoihin?"[7]

Nämä ajatukset Bilbo puki ensimmäisen kerran sanoiksi palatessaan yli vuoden kestäneeltä retkeltään kesäkuussa 2942 ka.

Viitteet

  1. Hobitti XIX, Viimeiset vaiheet, s. 308-309 / *** / 327 / 324-325 / 327.
  2. Toisin kuin useimmat Hobitin runot, jotka esitettiin laulaen, tämä ei ollut laulu, sillä kertojan mukaan nähdessään ensimmäisen kerran Kukkulan Bilbo "pysähtyi äkkiä ja sanoi: Tiet vain jatkuvat..." (Hobitti XIX, Viimeiset vaiheet, s. 308 / *** / 327 / 324 / 327.
  3. Tässä viitataan ilmeisesti Smaugiin ("tuli"), Viiden armeijan taisteluun ("miekka") ja Bilbon vierailuun Smaugin pesässä ("kauhut kivisten kammioiden").
  4. Hobitti XIX, Viimeiset vaiheet, s. 309 / *** / 327 / 325 / 327.
  5. TSH I/1.1., Odotettu juhla, s. *** / *** / *** / *** / 47 / ***. Vuosiluku: TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1128 / ***.
  6. Katso artikkeli Tie vain jatkuu jatkumistaan.
  7. TSH I/1.3., Kolme kumppanusta, s. *** / *** / *** / *** / 85-86 / ***.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia