The Tale of Tinúviel

Kohteesta Kontuwiki

The Tale of Tinúviel ("Tinúvielin tarina") on vuonna 1917[1] kirjoitettu Kadonneitten tarujen kirjan kertomus, varhaisin versio Berenin ja Lúthienin tarinasta.[2] Vuonna 1937 kirjoitetusta tarinan viimeiseksi jääneestä versiosta Christopher Tolkien toimitti Silmarillionin yhdeksännentoista luvun Beren ja Lúthien.[3]

Tekstin lähteet

Christopher Tolkienin teoksessa The Book of Lost Tales 2 julkaisema teksti[4] on peräisin musteella pois pyyhityn lyijykynätekstin päälle kirjoitetusta käsikirjoituksesta, joka on hieman myöhäisempi kuin alkuperäinen tarina. Christopher Tolkienin mukaan Tínuvielin tarinan uudelleen kirjoittaminen "näyttää olleen yksi viimeisistä Kadonneitten tarinoiden valmiiksi tehdyistä osista".[5] Tarinasta on olemassa myös alkuperäisestä käsikirjoituksesta tehty ja jonkin verran korjailtu koneella kirjoitettu versio, jonka merkittävimmät poikkeamat käsikirjoituksesta Christopher Tolkien on myös julkaissut erikseen.[6]

Tarinan sijoittuminen Kadonneitten tarujen kirjaan

Käsikirjoituksen otsikko on "Link to the Tale of Tinúviel, also the Tale of Tinúviel". Tolkien kuitenkin viivasi yli siirtymän ensimmäisen kappaleen, jossa viitataan tarinaan The Flight of the Noldoli ja joka ei ole mukana viimeisessä, koneella kirjoitetussa versiossa. Kappale on kuitenkin lähes samassa muodossa tarinan The Flight of the Noldoli lopussa,[7] sillä Tolkien päätti vaihtaa tarinoiden järjestystä niin, että noldolin paosta kertovaa tarinaa seurasikin Tale of the Sun and Moon eikä, kuten aiemmin, Tinúvielin tarina.[1]

Julkaistun tekstin rakenne

Siirtymä Tinúvielin tarinaan

Tarinan aloittaa siirtymä ("Link to the Tale of Tinúviel"), jonka alkuosa on lähes identtinen käsikirjoituksessa ja koneella kirjoitetussa tekstissä. Christopher Tolkien on julkaissut koneella kirjoitetun tekstin.[8] Neljän kappaleen jälkeen tekstit kuitenkin eroavat toisistaan enemmän ja Christopher Tolkien on julkaissut molemmat versiot peräkkäin.[9]

Tinúvielin tarina

Varsinainen tarina jatkuu suoraan siirtymästä ilman väliotsikkoa tai taukoa. Christopher Tolkien on julkaissut käsikirjoituksen tekstin kokonaisuudessaan[4] ja koneella kirjoitetun tarinan merkittävimmät poikkeamat (22 eri pituista jaksoa) niiden jälkeen.[10]

Viitteet ja kommentaari

Luvun alkuosaan liittyvien viitteiden[11] jälkeen seuraa ensin katsaus nimien muutoksiin käsikirjoituksessa ja koneella kirjoitetussa tekstissä[12] ja sitten Christopher Tolkienin kommentaari, joka jakautuu kolmeen osaan: 1. Tarinan kulku,[13] 2. Paikat ja henkilöt,[14] ja 3. Muita huomioita,[15] jotka on otsikoitu: (i) Morgoth, (ii) Örkit ja balrogit, (iii) Tinúvielin "pidennysloitsu", (iv) Valarin vaikutus.

Tarinan sisältö

Siirtymä

Siirtymä kuuluu Kadonneitten tarujen kirjan kehyskertomukseen ja siinä kerrotaan, miten Yksinäiselle saarelle koittaa talvi ja eräänä harmaana iltana Eriol on tulen ääressä haltioiden seurassa. Muuan tyttö nimeltään Vëannë pyytää häntä kertomaan kotimaastaan, ja kerrottuaan Suurista maista Eriol pyytää paikkalla olevia lapsia (Vëannën lisäksi nimeltä mainitaan poika nimeltä Ausir) vuorostaan kertomaan tarinan. Vëannë sanoo kertovansa Tinúvielin tarinan.[16]

Tinúvielin tarina

//puuttuu//

Viitteet

  1. 1,0 1,1 HoME II, s. 3.
  2. HoME II, s. 3-68.
  3. Ks. Quenta Silmarillion (The Lost Road): viite 28; Beren ja Lúthien (Silmarillion): Tekstin lähteet.
  4. 4,0 4,1 HoME II, s. 7-40.
  5. HoME II, s. 3; HoME I, s. 203-204.
  6. HoME II, s. 4, 6-7, 41-48.
  7. HoME I, s. 169.
  8. HoME II, s. 4.
  9. Käsikirjoitus: HoME II, s. 4-6. Koneella kirjoitettu teksti: HoME II, s. 6-7.
  10. HoME II, s. 41-48.
  11. HoME II, s. 48-50.
  12. HoME II, s. 50-51.
  13. Engl. §1 Primary Narrative (HoME II, s. 51-60).
  14. Engl. §2 Places and peoples in the Tale of Tinúviel (HoME II, s. 60-66).
  15. Engl. §3 Miscellaneous Matters (HoME II, s. 67-68).
  16. HoME II, s. 4-7.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia