Tar-Palantir

Kohteesta Kontuwiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tar-Palantir (3035-3255 ta.) oli Númenorin kahdeskymmenesneljäs hallitsija vuosina 3177-3255 ta. Hän oli kuningas Ar-Gimilzôrin poika.[1]

Tar-Palantir katui edeltäjiensä pahoja tapoja ja halusi palauttaa Númenorin ja Lännen valtiaiden ystävyyden. Hänen adûnaicinkielinen nimensä oli Inziladûn 'lännen kukka',[2] mutta hän otti itselleen quenyankielisen nimen Palantir, joka tarkoittaa 'kauasnäkevää',[3] sillä hän oli kaukokatseinen mies ja ymmärsi totuuden, minkä hänen vihollisensakin tunnustivat.[4]

Tar-Palantir asui usein Andúniëssa, sillä hänen äidinäitinsä Lindórië oli kaupungin ruhtinaiden sukua. Hän myös nousi usein Tar-Minastirin rakennuttamaan torniin nähdäkseen Tol Eressëalta purjehtivia laivoja, mutta niitä ei enää tullut. Hänen veljensä Gimilkhâd johti kuningaspuoluetta ja vastusti Tar-Palantirin pyrkimyksiä niin paljon kuin uskalsi, mutta vastarinnasta huolimatta Tar-Palantir koetti palauttaa Númenorin vanhat tavat: hän kävi Erun pyhätössä Meneltarmalla ja hoivasi Valkoista puuta. Hän myös ennusti, että puun kuollessa kuninkaiden suku sammuu.[4]

Tar-Palantirin veli Gimilkhâd oli kuollut jo 198-vuotiaana, mutta hänen poikansa Pharazôn oli isäänsäkin vallanhimoisempi ja ahneempi, kävi sotia Keski-Maassa ja palattuaan Númenoriin sotasaaliineen asettui kuningaspuolueen johtoon.[5] Tämän jälkeen Númenorissa syttyi Pharazônin johdolla "kapina ja riita",[6] joka johti täysimittaiseen sisällissotaan.[7]

Tar-Palantir avioitui vasta myöhään ja hänellä oli vain yksi lapsi, tytär Míriel, jonka olisi pitänyt periä valtikka. Mutta kun Tar-Palantir kuoli – väsyttyään suruunsa – jo 220-vuotiaana, Pharazôn pakotti Mírielin puolisokseen ja kaappasi vallan itselleen.[8]

Kuninkaan tytär ja ainoa lapsi Míriel (s. 3117 ta.) peri valtikan isänsä kuoltua, mutta Tar-Palantirin veljen Gimilkhâdin poika Pharazôn otti Mírielin väkisin vaimokseen ja anasti Númenorin valtikan. Pharazôn otti itselleen kuninkaallisen nimen Ar-Pharazôn, ja hänestä tuli seuraava hallitsija.

Valtaannousun vuosiluku

Tar-Palantirin valtaannousun vuosiluvusta on kaksi versiota. Tarun Sormusten herrasta Vuosien kirjassa kerrotaan vuoden 3175 kohdalla: "Tar-Palantir palaa entiseen. Númenorin sisällissota." (Engl. Repentance of Tar-Palantir. Civil war in Númenor.)[9] Kirjoituksessa Elrosin perilliset Ar-Gimilzôrin kuoleman (jonka jälkeen kuninkuus siirtyi Tar-Palantirille) vuosiluku on sen sijaan 3177. Vaikka Vuosien kirjassa ei suoraan sanota Tar-Palantirin tulleen valtaan vuonna 3175, Christopher Tolkienin mukaan tämä on lähes varmasti kyseisen merkinnän tarkoitus.[10] Tar-Palantirin sanotaan olleen nimi, jonka Inziladûn otti vasta tullessaan kuninkaaksi.[11] Lisäksi Elrosin perillisissä valtaantulon vuodeksi oli aluksi kirjoitettu 3175, joka on vasta myöhemmin korjattu muotoon 3177. Syy tähän Vuosien kirjan kanssa ristiriitaiseen muutokseen ei ole tiedossa.[10]

Nimestä

Palantir tarkoittaa kauasnäkevää,[12] sillä häntä pidettiin poikkeuksellisen kaukonäköisenä ja viisaana. Hänen sanojaan uskottiin, vaikka hänen nuorempi veljensä Gimilkhâd nauttikin enemmän kansan luottamusta.[5]

Muiden Númenorin hallitsijoiden tapaan Tar-Palantir käytti syntymänimensä Palantir yhteydessä etuliitettä Tar- 'kuningas'[13] hallitsijaksi tultuaan.[14]

Adûnaicinkielinen nimi Inziladûn puolestaan tarkoittaa lännen (adûn) kukkaa (inzil). Sen quenyankielinen käännös on Númellótë.[2]

Viitteet

  1. KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 305; TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. 422 / 897 / 388 / 477 / 1067.
  2. 2,0 2,1 Ks. artikkeli Inziladûn.
  3. Nimen merkityksestä, ks. artikkeli Palantíri.
  4. 4,0 4,1 KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 305; Silm., Akallabêth, s. 336 / 277.
  5. 5,0 5,1 Silm., Akallabêth, s. 336 / 277.
  6. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / 897-898 / 390 / *** / 1069.
  7. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1121. – Christopher Tolkien mainitsee isänsä tekstin, jossa sisällissotaa kuvaillaan tarkemmin, mutta tiettävästi tekstiä ei ole julkaistu, ks. HoME XII, s. 181.
  8. KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 305-306; Silm., Akallabêth, s. 337 / 277. Ks. myös HoME XII, s. 160.
  9. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / 453 / *** / 1121.
  10. 10,0 10,1 KTK 2.III, Elrosin perilliset, s. 309-310 [viite 15].
  11. Silm., Akallabêth, s. 336 / 277.
  12. Ks. artikkeli Palantíri.
  13. Quenyaksi sana 'kuningas' on varsinaisesti tár pitkällä a:lla. Kuningatar on tári, mutta sekä hallitsevat kuninkaat että hallitsevat kuningattaret käyttivät nimessään samaa etuliitettä Tar-.
  14. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 440 / 385 (s.v. tar-).


Edeltäjä:
Ar-Gimilzôr (Tar-Telemnar)
Númenorin kuningas
3177 ta.3255 ta.
Seuraaja:
Ar-Pharazôn Kultainen (Tar-Calion)