Taliska

Kohteesta Kontuwiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Taliska (engl. Taliska[1] tai Taliskan[2]) on Tarua Sormusten herrasta edeltäneissä kirjoituksissa kieli, jota Edainin kolme huonetta puhuivat saapuessaan Beleriandiin.[3] Taliska kuuluu (tarinan viimeisimmän version mukaan) danilaisiin kieliin, sillä edain oppivat sen alun perin danilaisilta haltioilta. Danilaiset ovat suunnilleen myöhempää nandoria vastaava ryhmä.

Taliska ei säilynyt ainakaan alkuperäisessä muodossaan Tolkienin myöhempään tarustoon. Julkaistussa Silmarillionissa esiintyvän myöhäisen näkemyksen mukaan edainin kieliä on kaksi tai kolme: Bëorin ja Hadorin kansojen kielet, joita voidaan pitää saman kielen murteina, sekä Halethin kansan kieli.

Ulkoinen historia

Christopher Gilson kirjoittaa, että Tolkien "sisällytti taliskan ensimmäisen kerran legendariuminsa kielelliseen rakenteeseen esseen Lhammas eli 'Selostus kielistä' toisessa versiossa",[4] toisin sanoen 1930-luvun loppupuolella.[5]

Lhammas-esseen ensimmäisessä eli A-versiossa taliskan sanotaan saaneen alkunsa pimentohaltioilta opitusta kielestä ja saaneen myöhemmin vaikutteita kääpiöiden ja örkkien kielistä. Käsikirjoitukseen tehdyssä lisäyksessä Tolkien esittää, että taliska olisikin suurelta osin johdettu danilaisten kielistä.[6]

Seuraavassa Lhammasin versiossa (B) taliskan sanotaan saaneen voimakkaita vaikutteita danilaisilta haltioilta, joista käytetään nimitystä "danas eli viherhaltiat".[3] Taliskan alkuperä saattaa tässäkin versiossa olla pimentohaltioiden kielessä, mutta tekstin sanamuodot jättävät asian epävarmaksi.

Kolmas versio, tiivistetympi Lammasethen toteaa edainin oppineen kielensä eräältä danilaisten heimolta Sinivuorten itäpuolella. Tekstin lopussa olevassa taulukossa taliska on ryhmitelty yhteen toisen danilaisen kielen, ossiriandin, kanssa. Lammasetheniä havainnollistavassa Tree of Tongues -kaavion kolmannessa versiossa taliska eroaa ensimmäisenä danilaisten kielten päähaarasta.[7]

Comparative Tables -teoksessa (joukko haltiakielten tärkeimpiä äännelakeja esitteleviä taulukoita ja niihin liittyviä huomautuksia) Tolkien selitti aluksi, että doriath on äänneopiltaan suunnilleen muinaisenglannin tyyppinen, ossiriand (Ossir[iandic]) muinaisnorjan ja sekä itädan (East Danian) että taliska gootin tyyppisiä.[8] Gilsonin mukaan tämä näyttää vastaavan Lammasethenin tekstiä, jossa taliska on "pohjimmiltaan ihmisten puhuma itädanin kielen murre".[9] Myöhemmin Tolkien korjasi taulukoita ja huomautuksia siten, että doriath/ilkorin ei enää ollut germaanista tyyppiä ja danilaisten kielten tyypit olivat ossiriand – muinaisenglanti, itädan – muinaisnorja ja taliska – gootti.[10] Gilsonin mukaan kolmas Tree of Tongues -kaavio, jossa taliska on danilaisten kielten vanhin haara, näyttää sopivan yhteen korjattujen kielten tyyppien kanssa. Hän kommentoi myös, että muutos ratkaisee sen ongelman, että alkuperäisessä versiossa doriath/ilkorin näytti olevan erityisen läheistä sukua danilaisille kielille, vaikka haltiakansojen historia ei tue tällaista oletusta.[11]

Taliskasta on olemassa myös toistaiseksi julkaisematon historiallinen kielioppi.[12] Taliskan kieliopin on sanottu olevan pitemmälle kehitetty kuin esimerkiksi adûnaicin tai khuzdulin.[13]

Sanasto

Sana skirditaila 'riimusarja' (engl. runic series) kirjoituksessa The 'Alphabet of Dairon' ajalta ennen Tarun Sormusten herrasta aloittamista on ilmeisesti taliskaa.[14] Samalta ajalta peräisin olevassa Quenta Silmarillionin QS-versiossa mainitaan Bëorin kansan kielellä annettu nimi Widris 'Viisaus' (myöhemmin Nóm), mutta kielen nimeä ei mainita.[15]

Katso myös

Viitteet

  1. HoME V, s. 179.
  2. HoME V, s. 194; Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 18.
  3. 3,0 3,1 HoME V, s. 179.
  4. Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 6. Gilson ei selitä tarkemmin, miksi tämä olisi tapahtunut vasta toisessa versiossa, vaikka taliska mainitaan nimeltä jo alkuperäisessä eli A-versiossa.
  5. Tekstien kirjoitusajankohdista ks. HoME V, s. 108; Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 5–6.
  6. HoME V, s. 191.
  7. HoME V, s. 194, 196.
  8. Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 22.
  9. Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 6.
  10. Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 18, 22.
  11. Parma Eldalamberon 19, 2010, s. 6–7.
  12. HoME V, s. 192 [alaviite]. – Vuoteen 2018 mennessä kielioppia ei ole julkaistu, ks. esim. Taliska (Wikipedia [en]; luettu 21.10.2018].
  13. Taliska? (Andrew Higgins, Carl Hostetter, Lambengolmor-lista 21.4.2007; luettu 4.2.2016).
  14. HoME VII, s. 455.
  15. HoME V, s. 275 [alaviite].

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia