Rhûnin järvi

Kohteesta Kontuwiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rhûnin järvi[1] (engl. Sea of Rhûn) eli Sisäjärvi oli itäisessä Keski-Maassa sijainnut suuri järvi tai sisämeri, johon Vuolas virta (Celduin) laski.[2] Vuolaan virran alajuoksun tuntumassa järven luoteisrannalla sijaitsi Dorwinionin maa, jossa valmistettiin aivan erityisen väkevää viiniä.[3]

Rhûnin järven lähistöllä eli myös valkoista villikarjaa, jonka kerrottiin polveutuvat Arawin (Oromën) riistasta.[4]

Gondorin alueet ulottuivat idässä Rhûnin järvelle saakka valtakunnan mahdin ollessa huipussaan kuningas Hyarmendacil I:n ajalla (1015-1149 ka.)[5] Tämän jälkeen tuo seutu jäi itäläisten valtaan, ja nämä Gondorin viholliset tulivat sotaretkilleen länteen järven ja Tuhkavuorten välisen tasangon kautta.[6] Mutta neljännen ajan alussa kuningas Elessarin ja Rohanin kuninkaan Éomerin johtamat rohirrimin ratsujoukot kulkivat jälleen valloitusretkillä Rhûnin järven takana.[7]

Nimestä

Sindarinkielinen sana rhûn tarkoittaa 'itää'.[8] Myös Keski-Maan itäisiä osia kutsuttiin nimellä Rhûn.[9]

Viitteet

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia